Tutkielmassa tarkastellaan maahanmuuttajuuden rakentumista julkisessa keskustelussa. Tarkoitus on selvittää, millaisia maahanmuuttajuuden merkityksiä vuonna 2015 mediassa käydyssä keskustelussa tuotettiin.

Tutkimusaineisto koostuu Helsingin sanomissa vuoden 2015 aikana julkaistuista lehtikirjoituksista, jotka sisältävät käsitteen maahanmuuttaja. Analyysi on väljästi ymmärrettynä aineistolähtöinen. Se jäsentyy eri analyysitasojen mukaisesti kolmen alaotsikon alle. Kiinnostuksen kohteena olevaa ilmiötä eli maahanmuuttajuuden rakentumista lähestytään lehtikirjoituksien muodostaman kokonaisuuden, lausetason käsitteen käytön sekä toisistaan poikkeavien maahanmuuttajuusdiskurssien näkökulmasta.

Tutkielmassa esitellään seitsemän erilaista hegemonista puhetapaa: maahanmuuttajuutta jäsennetään niin taloudellisen tarpeen, huolen, yhteiskunnallisen haasteen, aktiivisuuden, uhriuden, uhkan kuin puolustettavan ihmisryhmän näkökulmasta. Lisäksi käsitellään näistä vallitsevista puhetavoista poikkeavia merkityksellistämisen tapoja.

Analyysin perusteella maahanmuuttajuus rakentui julkisessa keskustelussa vuonna 2015 pääasiassa erilaisten näkemysten ja puheiden kohteena olevana ihmisryhmänä. Maahanmuuttajuusdiskurssit tuottivat lähinnä kohteena olemisen subjektipositioita ja kategoriaan liittyi harvoin mahdollisuutta aktiiviseen toimijuuteen. Maahanmuuttajuus myös sekoittui muihin, maasta toiseen liikkuvia ihmisiä kuvaaviin kategorioihin.