Perinteisenä työsuhteen muotona on tavallisesti pidetty toistaiseksi voimassa olevaa kokoaikaista työsuhdetta. Työsuhteen muodot ovat kuitenkin muuttuneet voimakkaasti viime vuosikymmenten aikana. Epätyypilliset työsuhteet, esimerkiksi osa-aikaiset pätkätyöt, ovat kasvussa. Työsuhteen muotojen muuttuessa työsuhteiden ehdot ovat samalla muuttuneet.

Työnantaja ja työntekijä sopivat työsopimuksella työsuhteen ehdoista, jotka määrittelevät työsuhteen sisällön. Keskeisimpinä työsuhteen ehtoina pidetään työtehtäviä, työntekopaikkaa, työaikaa ja palkkaa ja etuuksia. Ehtojen muuttuminen työsuhteissa ajan myötä on luontevaa, oli sitten kyseessä pitkä- tai lyhytaikainen työsuhde.

Työsuhteen aikana tapahtuvaa työsuhteen ehtojen muuttumista on tutkittu paljon työoikeudessa. Sen sijaan työsuhteen ehtojen muuttumisen tutkiminen työntekijän vanhan ja uuden työsuhteen välillä on jäänyt vähemmälle, vaikka tilanteet ovat hyvin yleisiä työelämässä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, missä tilanteissa ja mitkä asiat vaikuttavat siihen, että työsuhteen ehdot voivat muuttua työntekijän palatessa takaisin vanhan työnantajan palvelukseen.

Tutkielman oikeusdogmaattisen metodin avulla halutaan selvittää, mitä voimassa oleva lainsäädäntö ja oikeuden yleiset opit sanovat vanhan työntekijän paluusta ja työsuhteen ehtojen muuttumisesta. Työsuhteen ehtojen muuttumistilanteisiin liittyvä sääntely on hyvin niukkaa ja yleisluonteista. Työsopimuslain säännös työsuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla on ainut työsuhteen ehtojen muuttumista koskeva säännös. Tämän vuoksi tutkielman lähdemateriaali pohjautuu suurimmaksi osaksi oikeuskirjallisuudelle ja -käytännölle, joiden pohjalta pyritään tekemään päätelmiä ja tulkintoja vanhan työntekijän työsuhteen ehtojen muuttumiseen vaikuttavista seikoista.

Tutkielman johtopäätöksenä esitetään, että vanhan työntekijän työsuhteen ehtojen muuttumiseen voivat vaikuttaa kansallisissa säännöstyskeinoissa tapahtuvat muutokset. Lainsäädännön ja työehtosopimuksen muutoksille työntekijän työsuhteen ehdot ovat alisteisia. Toisaalta, mikäli työnantaja ja työntekijä ovat työsopimuksella nimenomaisesti sopineet vanhan työntekijän paluusta ja työsuhteen ehdoista, ei työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa sovittuja ehtoja.

Vanhan työntekijän aiemman työsuhteen päättymis- tai päättämistapa vaikuttaa työntekijän mahdollisuuteen palata vanhan työnantajan palvelukseen sekä siihen, millaisiksi työsuhteen ehdot muotoutuvat uudessa työsuhteessa. Yhtä lailla yrityksessä tapahtuvat muutokset, työnantajan vaihtuminen tai olosuhteiden muuttuminen voivat vaikuttaa vanhan työntekijän työsuhteen ehtoihin. Päätelmät eivät ole tyhjentäviä, sillä ehtomuutoksiin vaikuttavia seikkoja voi olla lukuisia jokaisen työsuhteen ollessa erilainen ja yksilöllinen. Vanhaa työntekijää koskevaa sääntelyä ei ole tarpeellista säätää, sillä tilanteet on mahdollista ratkaista tutkimalla työsopimusta tai sitä, mitä on muuten sovittu vanhan työntekijän paluusta ja työsuhteen ehdoista.