Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään miten kansalaisaloitteen tekijät kokevat eduskuntakäsittelyprosessin ja mitkä asiat tekevät eduskuntakäsittelyprosessista onnistunutta tai epäonnistunutta. Tarkastelun kohteena ovat myös aloitteentekijöiden kansalaisaloitteille asettamat tavoitteet ja onko tavoitteita onnistuttu saavuttamaan sekä kansalaisaloitteen lopputuloksen mahdollinen vaikutus eduskuntakäsittelyä koskeviin arvioihin.

Eksploratiivisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää aiemmin tuntemattomina olleita ilmiöitä aloitteentekijöistä ja kansalaisaloitteiden eduskuntakäsittelystä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytetään proseduraalista oikeudenmukaisuusteoriaa, minkä mukaan äänestäjät ja kansalaiset eivät arvioi politiikkaa ainoastaan lopputuloksen perusteella, vaan myös poliittisen prosessin onnistumisen näkökulmasta.

Tutkimuksen aineisto koostuu kansalaisaloitteen tekijöille marraskuussa 2022 suunnatusta kyselytutkimuksesta sekä eduskunnan julkisista lähteistä saatavilla olevasta materiaalista kuten yksittäisten kansalaisaloitteiden käsittelyaineistosta. Kyselytutkimukseen vastasi 38 aloitteentekijää eli 58 prosenttia kaikista eduskuntaan nousseista aloitteista. Tutkimusmenetelmänä käytetään niin sanottua mixed methods -menetelmää, jossa yhdistetään kvantitatiivista ristiintaulukointia ja kvalitatiivista laadullista sisällönanalyysia.

Tutkielman tulosten pohjalta voidaan todeta, että kansalaisaloitteen tekijöiden kokemuksiin eduskuntakäsittelystä vaikuttavat ensisijaisesti aloitteen lopputulos, eli hyväksyykö eduskunta aloitteen. Kansalaisaloitteiden eduskuntakäsittelyprosessin laatu vaikuttaa kuitenkin arvioihin huomattavasti silloin, kun aloitteen lopputulos ei ole ollut mieluinen. Aloitteentekijöiden kokemukset kattavasta eduskuntakeskustelusta ja korkealaatuisesta valiokuntakäsittelystä vaikuttavat aloitteentekijöiden tyytyväisyyteen eduskuntakäsittelyprosessia kohtaan. Vastaavasti kokemukset kansanedustajien väheksyvästä suhtautumisesta kansalaisaloitteita kohtaan vaikuttavat negatiivisesti aloitteentekijöiden kokemuksiin eduskuntakäsittelystä.

Tulosten pohjalta voidaan myös todeta, että vaikka aloitteen hyväksyminen on monen ensisijainen tavoite, kokevat valtaosa aloitteentekijöistä, että he ovat onnistuneet saavuttamaan aloitteille asetetut tavoitteet ainakin osittain myös ilman aloitteen hyväksytyksi tuloa. Lisäksi usea kansalaisaloite on toiminut tulevan lainsäädännön pohjana, vaikka onkin tullut eduskunnassa hylätyksi. Näiden syiden takia pelkkien eduskuntakäsittelyn lopputulosten tarkastelu antaa osittain virheellisen kuvan kansalaisaloitteiden merkityksestä Suomessa.