Tutkimuksen tarkoituksena oli aikaisempiin tutkimuksiin pohjaten ja käsityöoppiaineen opettajiksi opiskelevien opiskelijoiden visioihin tutustuen pohtia, millainen käsityöoppiaine voisi olla peruskoulun 7. vuosiluokalla tulevaisuudessa. Tutkimus on tärkeä, koska perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet uusitaan noin kymmenen vuoden välein ja nyt vuonna 2023 viimeisimmästä laaditusta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista on kulunut yhdeksän vuotta. Tämänkin vuoksi aihe on hyvin ajankohtainen. Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitus saada välitetyksi niille henkilöille, joilla on valtaa vaikuttaa tulevaan opetussuunnitelmaan. Tutkimukseen luotu teoriapohja koostuu Perusopetuksen opetussuunnitelmasta 2014 sekä aiemmista perusopetuksen käsityöoppiaineeseen liittyvistä tutkimuksista. Perusopetuksen opetussuunnitelmasta 2014 on rajattu käsiteltäväksi käsityöoppiaine vuosiluokilla 7–9. Käsityöoppiaineen aihealueista tehtävä, tavoitteet, sisällöt sekä arviointi ovat valikoituneet tarkemmin tutkimuksen teoriapohjaksi. Aiemmista käsityöoppiaineeseen liittyvistä tutkimuksista on etsitty tutkimukseen sopivia käsitteiden kohteita. Valikoituneita käsitteitä ovat kokonainen käsityö, oppimis- ja työympäristö sekä yhteinen ja monimateriaalinen käsityö. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kyselyllä. Kysely jaettiin noin 40 opiskelijan ryhmälle. Ryhmästä kyselyyn vastasi 17 opiskelijaa (N=17). Kyselyssä pyydettiin opiskelijoita visioimaan tulevaisuuden käsityöoppiaineen tehtävää, sisältöjä, tavoitteita, arviointia, oppimis- ja työympäristöä, oppimistehtäviä ja materiaaleja. Aineistosta saatiin tutkijoiden analyysin avulla muodostettua monenlaisia luokittelun kohteita. Jokaiselle määritellylle luokalle on annettu arvo, eli analyysiyksikön määrä (n). Tutkimus suoritettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin, jolloin pystytään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksen kyselystä saadun aineiston vastausten analyysi suoritettiin sisällönanalyysillä, jolloin voidaan analysoida dokumentteja objektiivisesti ja systemaattisesti. Tutkimuksessa hyödynnettiin erityisesti teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, joka edesauttoi luokittelun suorittamisessa. Tuloksista ilmeni, että opiskelijat näkevät tulevaisuuden käsityöoppiaineen melko samankaltaisena kuin millainen se on nyt. Opiskelijoiden visiot tulevaisuuden käsityöoppiaineesta tukevat nykyistä opetussuunnitelmaa, mutta joitain muutoksia on havaittavissa. Tuleva opetussuunnitelma perustuisi monimateriaaliseen opetukseen ja teknologiset laitteistot olisivat hyödynnettävissä. Oppilaat toteuttaisivat omia suunnitelmiaan sekä valmistaisivat pääosin konkreettisia tuotteita. Käsityön prosessin vaiheet vähenisivät ja itse käsitöiden tekemiseen käytettäisiin enemmän aikaa. Tulevaisuusnäkymä korostuisi opetuksessa ja oppilaita halutaan tutustuttaa käsityön monenlaisiin mahdollisuuksiin. Tehtävän ja tavoitteiden suurimmassa osassa ovat oppilaan omat taidot ja arvioinnissa keskitytään erityisesti työskentelyn taitoihin. Tutkimustulokset antavat ehdotuksia tulevalle perusopetuksen opetussuunnitelmalle, jota aletaan lähiaikoina suunnittelemaan. Tulokset tuovat näkyväki käsityön aineenopettajaopiskelijoiden omia visioita tulevaisuuden käsityöoppiaineesta. Aineenopettajaopiskelijoiden visiot voivat poiketa jo monta vuotta opetustyössä toimineiden opettajien näkemyksistä. Aineenopettajaopiskelijoiden visiot voivat mahdollisesti herättää keskustelua tulevasta käsityöoppiaineesta. Tutkimustuloksia voitaisiin myös vertailla jo alalla työskentelevien opettajien näkemyksiin ja visioihin. Tältä näkökannalta saataisiin suoritetuksi uusi tutkimus, jossa käsityön aineenopettajaopiskelijoiden ja opetusalalla jo kauan työskennelleiden visioita ja näkemyksiä vertailtaisiin.