Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten erityisopetuksesta uutisoitiin Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien sekä Iltalehden verkkosivuilla vuosina 2020–2021. Tutkimuksella selvitettiin, miten erityisopetus representoitiin verkkouutisoinnissa ja mielipidekirjoituksissa ja millaisia yhteiskunnallisia, julkiseen keskusteluun kytkeytyviä erityisopetuksen diskursseja aineistosta voitiin muodostaa. Erityisopetus, sen sisältö ja siihen kytkeytyvät käsitteet määritellään perusopetuslain sekä valtakunnallisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Erityisopetuksella tarkoitetaan tutkimuksessa sellaista lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tukevaa opetusta, jota on kelpoinen antamaan erityisopettajan pätevyyden saavuttanut henkilö. Uutisdiskursseilla tarkoitetaan aineistossa esiintyviä erilaisia erityisopetukseen liittyviä puhetapoja ja näkökulmia, joita analysoimalla oli tavoitteena muodostaa kuva siitä, millaiset puhetavat hallitsivat erityisopetuksesta uutisointia. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostettiin kriittisen diskurssianalyysin sekä kriittisen media- ja yhteiskuntatutkimuksen käsitteiden lähtökohdista, jotka liittyivät uutisoinnin vallan tunnistamiseen ja tämän vallan vaikutusten merkittävyyteen. Kriittisen diskurssianalyysin näkökulmasta uutisointi kykenee tekemään tietyistä asioista merkityksellisiä sen avulla, miten se nämä aiheet esittää. Verkkouutisten käsitettiin heijastavat myös yhteiskunnallisia diskursseja, jonka vuoksi niiden ymmärtäminen vaati kriittisiä tutkimusmenetelmiä. Tutkimusaihe on tärkeä sen yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi, mutta myös siksi, että media on läsnä jokapäiväisessä elämässämme. Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisellä diskurssianalyysilla, joka toimi tutkimuksen metodologis-teoreettisena viitekehyksenä. Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 44 erityisopetusta koskevaa verkkouutista ja mielipidekirjoitusta. Diskurssianalyysin tutkimusperinteen mukaisesti analyysissa keskityttiin uutisoinnin diskursiivisen ja sosiaalisen toiminnan ulottuvuuksien tarkasteluun ja kriittisen diskurssianalyysin painotus ohjasi paikantamaan uutisoinnin sisältämiä valtasuhteita. Tutkimustulokset osoittavat, että erityisopetuksesta uutisointia hallitsee negatiivinen ja ongelmakeskeinen näkökulma. Erityisopetuksen representaatioissa korostuu yhteiskunnallisessa valta-asemassa olevien tahojen sekä opettajien puheenvuorot, joiden kautta tuotetaan erityisopetuksen piirissä oleville oppilaille uhrin sekä ongelmia aiheuttavan ryhmän identiteettejä. Muodostetut diskurssit ovat myös osittain päällekkäisin, joka näkyy myös erityisopetuksesta käytävässä julkisesta keskustelusta. Keskeinen tutkimustulos on, että aineistossa myönteiset kuvaukset, onnistumiset tai erityisopetuksen piirissä olevien lasten oma ääni jää marginaaliin. Diskurssit ovat usein pysyviä ja hitaasti muuttuvia, joten tutkimustulosten valossa on tarpeen pohtia, millaisia seurauksia tällaisella uutisoinnilla on ihmisten ajatteluun ja toimintaan. Kenellä on vastuu uutisoinnin mahdollisista seurauksista?