Suomessa pääomasijoitukset nähdään omaisuusluokkana, jonka toiminta ei ole läpinäkyvää, kulurakenne on kallis ja sijoittajilla ei ole sanavaltaa sijoituspäätöksissä. Rahastot eivät kerro portfolioidensa sisältöä eivätkä perustele sijoituspäätöksiään. Negatiivisista tekijöistä huolimatta, pääomasijoitusrahastojen tuottoprosentit ovat kuitenkin olleet erinomaisia ja pääomasijoitusmarkkinoiden koko Suomessa on kasvanut.

Pääomasijoitusrahastot voidaan jakaa sijoituskohteiden mukaan kahteen luokkaan. Ensimmäisenä luokkana ovat rahastot, jotka tekevät suoria yrityssijoituksia. Toisena luokkana ovat rahastojen rahastot, jotka sijoittavat suoria yrityssijoituksia tekeviin rahastoihin. Rahastojen rahaston merkittävin hyöty on portfolion tehokas hajautus.

Pääomasijoittamisessa esiintyy samoja riskejä kuin muissa sijoitusluokissa, esimerkkeinä markkina- ja pääomariskit. Sijoituskohteiden luonteen ja regulaation vuoksi on havaittavissa myös informaation epäsymmetriaa, haitallista valikoitumista ja moraalikatoa. Rahastojen rahaston tulee ennen sitoumuksentekoa selvittää kaikki kohderahastoon liittyvät riskit. Tämä ei onnistu ilman tehokasta sijoitusprosessia.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia sijoitusstrategioita ja -prosesseja PE-rahastoilla on ja minkälaisia riskejä rahastojen sijoitukset sisältävät. Tutkimuksessa haastateltiin neljää varainhoitajaa, joiden sijoitusprofiilit ja -toiminta olivat lähes identtisiä. Tuloksien perusteella voidaan todeta, että sijoitusstrategiat rahastojen rahastoissa ovat keskenään samankaltaisia. Sijoitusstrategian perusideana rahastojen rahastoissa on sijoitusten hajautus ja epäsystemaattisen riskin minimointi. Strategiaan vaikuttaa olennaisesti myös senhetkinen portfoliorakenne ja yleinen PE-markkinoiden tila. Haastateltavien mukaan tehokkaalla ja erottuvalla sijoitusstrategialla rahasto pystyy saavuttamaan kilpailuetua.

Sijoitusprosessit rahastoissa olivat vakioituja ja samankaltaisia. Prosessin laajuuteen vaikutti rahaston hallinnointitiimin koko. Sijoitusten suurimmat riskit olivat henkilö- ja blindpool-riskit. Haastateltavien mukaan tehokkaalla Due Diligencellä pystyttiin havaitsemaan sijoitusten potentiaaliset riskit ja niihin voitiin varautua ajoissa. Tämän ansiosta riskien vaikutus sijoituspäätökseen oli kohtalaisen pieni.