Tutkimuksen ensimmäisen tutkimuskysymyksen tarkoituksena oli selvittää käsityön aineenopettajien kokemusten perusteella, miten käsityön aineenopettajien ammatti-identiteetin muodostuu ja muuttuu sekä löytää ammatti-identiteettiin vaikuttavat tekijät. Ammatti-identiteettiä tutkittiin työelämän, koulutuksen ja käsityön oppiaineen aspekteista. Toinen tutkimuskysymys käsitteli vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitun monimateriaalisuuden aiheuttamia muutoksia opettajankoulutuksessa ja työelämässä. Kolmas tutkimuskysymys keskittyi käsityön aineenopettajan koulutuksen vastaavuuteen työelämän tarpeisiin nähden.

Tutkimus suoritettiin Jonathan Smithin (1996) kehittämällä tulkitsevalla fenomenologisella analyysilla (interpretative phenomenological analysis), jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin IPA -tutkimukseen soveltuvalla sisällönanalyysillä. Tutkimukseen osallistui seitsemän käsityön aineenopettajaa. Haastateltavat valikoitiin tutkimuksen kriteerien mukaisesti seuraavasti: osallistujien tuli olla valmistunut käsityön aineenopettajaksi Turun yliopiston Rauman kampukselta vuosina 2016–2018 ja heillä täytyi olla vähintään vuoden kokemus käsityön opettamisesta 7.–9. -luokkalaisille.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että käsityön aineenopettajien ammatti-identiteetti muodostuu pitkälti samoista merkityksistä kuin muidenkin opettajien. Ammatti-identiteetin todettiin olevan jatkuvasti muuttuva. Suurimpia vaikuttajia ammatti-identiteetin muodostumiseen ja muuttumiseen olivat opettajien sosiaalinen ja fyysinen ympäristö sekä henkilökohtaiset elämänkokemukset. Monimateriaalisuus koettiin vaikeasti järjestettävänä ja monen opettajan koettiin tulkitsevan sitä virheellisesti. Käsityön aineenopettajan koulutus koettiin pääosin työelämän tarpeita vastaavana aineenhallinnallisten tietojen ja taitojen osalta, mutta omatoimityöskentelyn tärkeys korostui. Opetuksen ulkopuoliset, hallinnolliset ja arjen pyörittämiseen liittyvät asiat koettiin koulutuksessa puutteellisiksi.

Tuloksilla saatiin lisätietoa käsityön opettajien ammatti-identiteetin muodostumisesta ja muutoksista, käsityön aineenopettajien koulutuksen vastaavuudesta työelämään sekä monimateriaalisuuden vaikutuksista ammatti-identiteettiin. Tutkimuksen tulokset kertovat ainoastaan Turun yliopiston Rauman kampuksen opetuksesta eivätkä siten ole yleistettävissä. Yleistävyyttä rajaa myös pienehkö otanta (n=7) sekä tutkimuksen laadullisuus. Tutkimus on tärkeä, sillä tutkimuksen vastauksilla voidaan ohjata Turun yliopiston Rauman kampuksella järjestettävää käsityön aineenopettajan tutkinto ohjelmaa vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin.