Teknologiasektorin yhtiöt joutuvat arvioimaan käytössä oleviaan resurssejaan ja omaisuuseriään proaktiivisesti pystyäkseen vastaamaan kilpailuympäristön transformatiivisten trendien tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin yritysjärjestelyjen kautta. Ottaen huomioon muutosten tyypillinen nopeus, korostunut arviointitarve omaisuuserien kyvystä tuottaa arvoa nyt ja tulevaisuudessa on lisännyt divestointien merkitystä keinona pitää fokus ydinliiketoiminnan ja pitkän aikavälin arvonluonnin ympärille rakentuvissa kasvustrategioissa. Myyntitransaktioista saatavat varat mahdollistavat uusiin mahdollisuuksiin mukautumisen myös teknologiayhtiöille, joille pääomien hankinta on haasteellista korkeiden kustannusten vuoksi. Sen lisäksi, että myyntitulot mahdollistavat paremmin arvoa tuottavien uudelleenallokointipäätösten tekemisen, yritysten tulisi pystyä parantamaan kilpailuasemaansa, taloudellista suorituskykyänsä ja omistaja-arvon luontia divestoimalla omaisuuserät, joiden maksimaaliseen hyödyntämiseen ei ole olemassa edellytyksiä. Rahoituksen ja strategisen johtamisen teorioiden ja empiiristen löydösten motivoimana tämä tutkielma keskittyy tarkastelemaan suhdetta omaisuuserien myynnin sekä taloudellisen suorituskyvyn, että omistaja-arvon luonnin välillä. Tässä tutkielmassa tutkitaan vuosien 2009 – 2019 aikana Euroopan talousalueella toteutettujen strategisten omaisuuserien myyntien vaikutuksia julkisesti noteerattujen teknologiayhtiöiden operatiiviseen kassavirran tasoon (engl. cash flow performance), kannattavuuteen ja omistaja-arvon luontiin. Tämä tutkielma osallistuu sekä rahoituksen että strategisen johdon tutkimukseen osoittamalla, että strategiset omaisuuserien myynnit johtavat korkeampaan operatiivisen kassavirran tasoon ja kannattavuuteen. Omistaja-arvoon liittyvän tilastollisen analyysin tulokset osoittautuivat epäluotettaviksi ja ristiriitaisiksi täydentävän analyysin kanssa. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, ettei omaisuuserien myynnin suhteellinen koko ole olennainen tekijä divestoinnin taloudellisten vaikutusten määrittäjänä divestoivan teknologiayhtiön näkökulmasta. Kokonaisuudessaan strategisesti divestoivien teknologiayhtiöiden operatiivisten kassavirtojen taso ja omaisuuserien tuottavuus paranee merkittävästi verrattuna koko teknologiasektoriin. Kustannusalennusstrategiaa hyödyntävät liiketoimintaportfolion yhtenäistämiset tuottavat kuitenkin välittömämpiä tuloksia kuin liikevaihdon kasvuun tähtäävät strategiat. Näin ollen resurssien ja omaisuuserien uudelleenjärjesteleminen niin, että sen vaikutukset näkyvät merkittävästi muissakin taloudellisilla osa-alueilla kuin kannattavuudessa, vie aikaa enemmän kuin tutkimuksen tarkastelujakson pituus kattaa. Tulokset yhdessä viittaavat siihen, että vapaaehtoisesti toteutetut omaisuuserien myynnit edesauttavat operatiivista kompetenssia pitkällä aikavälillä, koska kyvykkyyksiä ja resursseja kyetään hyödyntämään ja hallitsemaan paremmin.