Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2014) terveystieto ei ole alakoulussa oma oppiaineensa vaan kuuluu ympäristöopin sisältöihin. Lasten terveyteen liittyvä viimeisin tutkimustieto tuo esille monia lasten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä kehittämistarpeita ja samalla tarpeen tarkastella alakulun oppikirjojen terveyskasvatukseen liittyviä sisältöjä ja painotuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan alakoulun ympäristöopin oppikirjojen terveyskasvatukseen liittyviä sisältöjä teoriasidonnaisen oppikirja-analyysin kautta. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa esitellään terveyskasvatukseen liittyviä käsitteitä sekä lasten terveyteen liittyviä tutkimuksia, joihin oppikirjojen sisältöjä analyysivaiheessa peilataan. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: a) millaisia terveyskasvatuksen teemoja perusopetuksen ympäristöopin oppikirja-aineistosta on löydettävissä b) miten alakoulun ympäristöopin oppikirja-aineiston terveyskasvatukseen liittyvät sisällöt tukevat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden terveyskasvatukselle asetettuja tavoitteita ja sisältöjä ja c) miten tutkimuksen teoriaosuudessa esitellyt lasten terveyteen liittyvät viimeisimmät tutkimustulokset ilmenevät tutkimuksen kohteena ole van oppikirja-aineiston sisällöissä. Oppikirjat ohjaavat usein opetusta, minkä vuoksi niiden sisällön ajantasaisuus on tärkeä aihe tarkasteltavaksi. Tutkimus oli oppikirja-analyysi, joka toteutettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä peilaten ja tarkastellen oppikirjoissa esiintyviä sisältöalueita terveyskasvatusalan tuoreimpien tutkimusalueiden teemoihin. Oppikirja-analyysin tutkimusaineistona olivat sekä Tutkimusmatka-kirjasarja, että Pisara-kirjasarja. Molemmat.3.–6.luokkien osalta. Teoriaosuudessa esitellyn lasten terveyttä koskevan tutkimuskirjallisuuden pohjalta oppikirjoista analysoitaviksi teemoiksi nousivat ruokavalio, sydänterveys, lapsen ylipaino ja lihavuus, lapsen liikunta, lapsen suunterveys ja lapsen uni, lepo ja ruutuaika. Oppikirja-analyysin tulokset osoittivat, että oppikirjojen sisällöt olivat terveystiedon osalta melko ajantasaisia, mutta molemmissa kirjasarjoissa ilmeni puutteita liittyen terveyskasvatuksen viimeisimpiin tutkimusteemoihin verrattuna esimerkiksi lihavuuden ja sydänterveyden osalta. Vähäisemmälle huomiolle jäivät myös lapsen uni, lepo ja ruutuaika. Sen sijaan oppikirjoissa tuli hyvin tai melko kattavasti esille lapsen ruokavalio, liikunta ja suunterveys. Oppikirja-analyysi osoitti, että fysiologiset sisällöt, kuten ihmiselimistön esittely olivat kattavasti esillä, mutta niihin liittyvät sairaudet ja sairauksien ehkäisy eivät olleet loogisesti samassa yhteydessä esiteltyjä. Kehitysehdotuksena todetaan, että terveystietoa opettavat opettajat hyödyntäisivät oppikirjojen lisäksi uusimpia terveyttä käsitteleviä tutkimuslähteitä ja perehtyisivät tunteja suunnitellessaan aina sen hetkiseen tietoon aiheesta. Muina kehitysehdotuksina esitetään opettajille tarkoitetun terveyskasvatuksen digiaineiston luomista, yhteisopettajuutta ja yhteistyötä kouluterveydenhuollon kanssa. Jatkossa alakoulun terveyskasvatuksen oppimateriaalit vaativat edelleen kehittämistä ja niiden käyttö sekä toimivuus koulun arjessa vaatisi tarkempaa empiiristä tutkimusta.