Tämän tutkimuksen tavoite oli tarkastella sponsoriverkostojen vaikutusta B2B-yritysten kansainvälistymiseen hyödyntäen ARA-mallia. Tutkimus toteutettiin hyödyntäen useaa tapaustutkimusta, ja tutkimusaineisto kerättiin suorittamalla teemahaastattelu jokaisen tutkimuksen kohteena olleen yrityksen edustajan kanssa. Tutkimuksen kohteena oli kolme suomalaista yritystä eri aloilta, ja jokaisella yrityksellä oli jonkinlaisia kansainvälisiä toimintoja jo ennestään.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sponsoriverkostot voivat edesauttaa B2B-yritysten kansainvälistymstä monin eri tavoin. Verkoston toimijat oppivat kriittisiä asioita itsestään ja muista toimijoista solmimiensa suhteiden ansiosta, mikä johti parempaan käsitykseen kansainvälisistä liiketoimintamahdollisuuksista. Erilaisen tiedon vaihto toimijoiden kesken oli myös keskeinen osa näissä suhteissa ja ne auttoivat yrityksiä tunnistamaan ja hyödyntämään kansainvälisiä mahdollisuuksia. Tämä tieto edesauttoi myös yritysten toiminnan kehittämistä, mikä mahdollisti liiketoimintamahdollisuuksien paremman hyödyntämisen. Verkostossa toimiminen kasvatti myös yritysten uskottavuutta, mikä omalta osaltaan edesauttoi kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä. Tämä uskottavuus saattoi pohjautua urheiluorganisaation piirteisiin, joita muut toimijat assosioivat myös yritykseen pelkästään toimijoiden välisen suhteen takia. Tutkimuksen yritykset pystyivät myös kehittämään harvinaisia resursseja toimimalla verkostossa, mikä teki heistä houkuttelevan yhteistyökumppanin muille verkoston toimijoille.

Tämä tutkimus edisti nykyistä sponsoroinnin verkostoteoriaa käsittelemällä aihetta kansainvälistymisen näkökulmasta. Tutkimuksen tulokset tukivat suurilta osin useita sponsoroinnin ja kansainvälistymisen aikaisempia empiirisiä tutkimuksia. Lisäksi tutkimus johti useisiin käytännön toimenpide-ehdotuksiin. Yritysten tulisi hyödyntää verkostojen tarjoamia resursseja ja kehitysmahdollisuuksia, kun taas urheiluorganisaatioiden tulisi käyttää verkostotoimintaa myynnin välineenä samalla pyrkien kehittämään sitä. Jatkotutkimusten tulisi tarkastella kansainvälistymistä tarkemmin yhden yrityksen näkökulmasta, jotta tämän tutkimuksen johtopäätöksiä voidaan analysoida tarkemmin osana kokonaista kansainvälistymisprosessia. Jatkotutkimuksen tulisi myös pyrkiä testaamaan näitä johtopäätöksiä ja tässä tutkimuksessa esiteltyjä teorioita käyttäen kvantitatiivisia menetelmiä.