Noin joka kolmas suomalaisista aikuisista pelkää jonkin verran hammashoitoa, naiset useammin kuin miehet. Hammashoitopelon yleisyys on pysynyt melko samana viimeisen 10 vuoden aikana suomalaisilla aikuisilla. Pelko voi johtaa hammashoidon välttämiseen, mikä voi pahentaa suun ja hampaiston sairauksia, joita muuten voisi mahdollisesti ennaltaehkäistä. Ennalta ehkäisevä hammashoito olisi tärkeää, jotta vältettäisiin suurempien toimenpiteiden tarve.

Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, voiko virtuaalitodellisuutta käyttää hammashoitopelon vähentämiseen ennen toimenpiteiden suorittamista. Siihen haettiin suomen kieltä osaavia yli 18-vuotiaita potilaita. Pelkoa arvioitiin MDAS-kaavakkeella (Modified Dental Anxiety Scale) ennen ja jälkeen tutkimusta. Osallistujat jaettiin satunnaisesti kahteen eri ryhmään, jossa ensimmäisen ryhmän osallistujat saivat virtuaalitodellisuuslasit sekä kuulokkeet, joilla toistettiin 1-3.5 minuutin mittainen video, jonka teeman sai itse valita. Toisen ryhmän eli verrokkiryhmän osallistujat istuivat paikallaan 3 minuutin ajan ilman virtuaalitodellisuuslaseja ja kuulokkeita. Testin jälkeiselle hammashoitopelolle ja sen kahdelle tekijälle (ennakoiva ja hoitotoimenpiteisiin liittyvä hammashoitopelko) suoritettiin lineaariregressiivinen sekamallinnus kokonaistulokselle ja toissijaisesti sukupuoli huomioiden.

Verrokkiryhmään nähden koeryhmässä todettiin MDAS-summassa 0.75 pisteen alentuma hammashoitopelon suhteen ja ennakoiva hammashoitopelko väheni 0.43 pistettä. Naisilla hammashoitopelko väheni yli 1 pistettä, miehillä ei huomattu tilastollisesti merkitsevää eroa. Ennakoiva hammashoitopelko väheni naisilla 0.5 pistettä ja miehillä 0.2 pistettä. Hoitotoimenpiteisiin liittyvä pelko väheni ainoastaan naisilla yli 0.5 pisteen verran.

Lyhyt preoperatiivinen virtuaalirentoutus vähensi toimenpiteisiin liittyvää ja ennakoivaa pelkoa sekä yleistä hammashoitopelon tunnetta. On mahdollista, että huomion vieminen muualle tutkimuksen ajaksi vähensi pelon tunnetta, mutta tulokset osoittavat, että virtuaalitodellisuusrentoutusta voi olla apuna hammashoitopelon vähentämiseen preoperatiivisesti ja sitä kannattaa tutkia lisää.