Lukuisat tutkimukset osoittavat, että erilaisilla sijoitusstrategioilla on pystytty ylittämään markkinoiden keskimääräinen tuotto pitkällä aikavälillä. Monet aiemmin menestyneet sijoitusstrategiat ovat kuitenkin menettäneet tehokkuutensa ja vastaavasti uusia strategioita kehitetään jatkuvasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella mekaanisen arvo- ja laatusijoittamisen strategioiden toimivuutta vuosien 2008–2019 välisenä aikana Suomen osakemarkkinoilla. Tutkimuksen päätarkoituksena on tarkastella pitkän aikavälin tuottoja. Vuositason tarkastelu on kuitenkin mukana tutkielmassa, jotta nähdään miten talouden ja koko osakemarkkinan kehitys on vaikuttanut strategioiden tuottoihin. Strategioiden tehokkuutta tarkastellaan sekä yhdistelmänä että omina strategioinaan. Tutkimus toteutettiin kuudella portfoliolla, joihin valittiin P/E- ja P/B-lukujen sekä oman pääoman tuoton ja liikevoittomarginaalin perusteella 15 yhtiötä vuosittain.

Tuloksien pohjalta voidaan todeta mekaanisen arvo- ja laatusijoittamisen toimineen tarkastelujaksolla erinomaisesti. Parhaiten menestyneet portfoliot ylittivät vertailuindekseinä toimineiden OMXHCAPGI- ja OMXSCGI-indeksien tuotot lähes jokaisena tarkasteluvuotena. Epäsystemaattisen riskin osuutta portfolioissa on kuitenkin vaikea määrittää täysimääräisesti, joten portfolioiden kehitys voi olla osaltaan sattuman ansiota. Akateemisessa tutkimuksessa käytettyjen riskimittareiden mukaan portfoliot tuottivat kuitenkin enemmän suhteessa otettuun riskiin.

Tuloksista voidaan nostaa esiin kolme merkittävää havaintoa. Ensinnäkin portfoliot, joista eliminoitiin rahoitusalan yhtiöt, antoivat kokonaisvaltaisemman käsityksen strategian toimivuudesta ja tuottivat merkittävästi paremmin tarkastelujaksolla. Toiseksi mekaanisen arvo- ja laatusijoittamisen yhdistelmäportfolioiden tuotot olivat parempia kuin mekaanisen arvosijoittamisen portfolioiden tuotot, vaikka portfolioiden systemaattinen riski oli yhtä suuri. Yhdistelmäportfolion riskituottosuhde oli näin merkittävästi parempi. Kolmas merkittävä havainto oli, että parhaiten menestyneet portfoliot toimivat vertailuindeksejä paremmin niin talouden heikompina kuin vahvempinakin aikoina.