Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, soveltuuko Ocuspecto Oy:n kehittämä Ocusweep-näkökenttätutkimuslaite glaukoomapotilaiden näkökenttien tutkimiseen ja näkökenttäpuutosten havaitsemiseen. Tutkimus on tarkoitettu osaksi LL Elisa Lyyrtön aiheeseen liittyvää väitöskirjaa. Näiden syventävien opintojen tavoitteena oli tehdä käytännön testit Ocusweep-laitteella glaukoomapotilaille, tutustua aiheeseen kirjallisuuden ja julkaisujen kautta ja osallistua tulosten statistiseen analysointiin. Syventävien opintojen kirjallisen työn on määrä sisältää kattavat perustiedot glaukoomasta ja näkökenttätutkimuksista, sekä tiedot tehdystä tutkimuksesta metodeineen, tuloksineen ja pohdintoineen.

Tutkimuksessa tutkittiin fiksaatiota käyttävän Ocusweep-perimetrin 24–2 -ohjelmaa Octopus 900 -perimetrin vastaavaan testiin. Tutkimukseen saatiin 35 tutkittavaa, joista 7 suljettiin pois tutkimuksen analysointivaiheesta ennaltasovittujen poissulkukriteerien mukaisesti. Octopus-laitteella tehtiin näkökenttätutkimus tutkittavan toiselle silmälle. Ocusweep-laitteella potilaille tehtiin tutkittavalle silmälle lähivisus- ja kontrastinäkötesti sekä keskeinen 24 asteen näkökenttä kahteen kertaan. Analyyseissa käytettiin toisen näkökenttätestauskerran tulosta oppimisvaikutuksen minimoimiseksi. Tutkimus suoritettiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa välillä 08/2016 – 05/2018.

Tutkimuksessa todettiin, ettei Ocusweep-näkökenttätutkimuksen kahden eri testikerran välillä ollut tilastollisesti merkitsevää muutosta numeerisissa muuttujissa. Samoin tilastollisesti merkitsevää eroa ei ollut kahden eri Ocusweep-testikerran kestossa tai luotettavuudessa. Sen sijaan Octopus- ja Ocusweep-näkökenttätutkimuksissa todettiin tilastollisesti merkitsevät erot sekä numeerisissa muuttujissa että näkökenttäpuutosten laajuudessa. Vertailtaessa näkökenttäpuutoksien pinta-aloja eri näkökenttäpuutosten raja-arvoilla (≥10 dB – ≥7dB), todettiin keskimääräisen pinta-alaeron olevan keskimäärin sitä pienempi, mitä pienempää raja-arvoa käytettiin.