Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pk-yritysten riskiluokitteluun suunniteltujen luottoluokitusmallien toimivuutta sekä kvalitatiivisten muuttujien merkitystä malleissa ja maksukyvyttömyyden ennustamisessa. Tutkimuksen malliksi valittiin tutkimuksen toimeksiantajana toimivan Finnvera Oyj:n pk-yritysten luottoluokitusmalli. Finnvera hyödyntää mallia kiinteästi osana pk-yritysten rahoituksen päätöksentekoprosessia ja mallin toimivuus voidaan nähdä yhtiölle erittäin tärkeänä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on saavutettu hyviä tuloksia pk-yritysten maksukyvyttömyyden ennustamisessa luomalla taloudellisiin tunnuslukuihin pohjautuvia malleja. Kvalitatiivisten eli laadullisten muuttujien selitysvoiman tutkimus on jäänyt vähäiseksi, vaikka useissa eri näkökulmasta suoritetuissa tutkimuksissa on havaittu, että niillä on yhteys pk-yritysten menestykseen ja maksukyvyttömyyden todennäköisyyteen. Tämä tutkimus pyrki osaltaan vastaamaan siihen, mikä laadullisten muuttujien merkitys on maksukyvyttömyyden ennustamisessa.

Tutkimus rakentuu aihealueen akateemisesta teoriasta sekä sen perusteella johdetusta empiirisestä osiosta, joka käsittelee Finnveran luottoluokitusmallin toimivuutta sekä sen sisältämien laadullisten muuttujien merkitystä maksukyvyttömyyden ennustamisessa. Luottoluokitusmallin toimivuuden arvioiminen perustuu pääosin Baselin komitean esittämiin testeihin, jotka mittaavat mallin erottelukykyä, kalibrointikykyä sekä stabiiliutta. Laadullisten muuttujien selitysvoiman tutkiminen perustuu logistiseen regressiomalliin. Tutkimuksen aineisto koostuu Finnvera Oyj:n sisäisistä luottoluokituksista pk-yrityksille vuosina 2004–2014. Aineisto sisältää 40 955 havaintoa.

Tutkimuksen tulosten perusteella Finnveran luottoluokitusmallin erottelu- ja kalibrointikykyä voidaan pitää hyvänä. Malli on kohtuullisen stabiili kymmenen vuoden aikavälillä eikä vuositason tuloksissa tapahdu merkittäviä vaihteluja. Riskiluokitukset tuntuvat kuitenkin keskittyvän enenevissä määrin kahteen riskiluokkaan, ja mallin tarkkuutta voisi tulosten perusteella mahdollisesti parantaa luomalla näille kahdelle riskiluokalle alaluokkia. Laadullisten muuttujien havaittiin omaavan selitysvoimaa maksukyvyttömyyden ennustamisessa, mutta niiden merkitys on kvantitatiivisia muuttujia vähäisempi. Laadullisista muuttujista tilastollisesti merkitseviä ovat tutkimuksen perusteella omistus ja yhtiörakenne sekä avainhenkilöt ja organisaatio. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että kvantitatiivisten muuttujien painoarvoa Finnveran mallissa voitaisiin nostaa. Toisaalta, vaikka kaikilla muuttujilla ei havaittu olevan selitysvoimaa, toimii malli kokonaisuutena hyvin, mikä puoltaa nykyisen mallin säilyttämistä pääpiirteissään ennallaan.