Tutkimuksen tekeminen lähti halusta tietää, mistä tekijöistä ja minkälaisista merkityksistä syntyy myönteinen liikuntasuhde. Liikuntasuhde muokkaantuu erilaisten liikuntaakoskevien kokemusten kautta ja ihminen saa vaikutteita ympäristöstä, jossa elämme. Myönteinen liikuntasuhde johtaa liikunnallisempiin ratkaisuihin ja saa ihmisen sitoutumaan liikunnanmaailmaan, mikä on tavoiteltavaa fyysisen passiivisuuden lisääntyessä jokaisessaikäryhmässä.Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa tarkastelun kohteena on 21 myönteisesti liikuntaan suhtautuvaa liikunnanopettajaopiskelijaa. Opiskelijat kirjoittivat subjektiiviset muistelmat, jossa he paneutuvat omaan liikuntahistoriaan muistellen liikuntasuhdetta määrittäneitä tapahtumia, tekijöitä ja merkityksiä. Subjektiiviset muistelmat analysoitiin sisällönanalyysillä käyttäen laadullisten aineistojen analysointiin tarkoitettua Nvivo 11 –tekstinkäsittelyohjelmaa. Liikuntasuhdetta määrittäneitä tekijöitä tarkastellaan neljällä eritasolla: liikuntasuhdetta määrittävät yksilötekijät, lähipiiritekijät, lähipiiritekijöitämäärittävät tekijät sekä etävaikuttaja.Tämän tutkimuksen perusteella tärkeimmät liikuntasuhdetta määrittävät tekijät ovatvanhemmat sekä heistä lähtöisin oleva perhekulttuuri, erilaiset psykologiset tekijät, harrastusja kaverit. Tärkeimmät merkitykset olivat ilo ja liikunnan tarjoama mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Myönteistä liikuntasuhdetta ennustavat aktiiviset ja liikuntamyönteiset vanhemmat, säännöllinen ja murrosiän yli jatkunut liikuntaharrastus jakaverit, jotka viettävät myös vapaa-aikaansa liikunnallisten aktiviteettien parissa. Myönteisen liikuntasuhteen kannalta ihanteellista on perhekulttuuri, jossa välitetään liikunnan merkityksiä, tarjotaan liikuntaan liittyviä kokemuksia ja jossa liikutaan yhdessäperheen kesken. Psykologisista tekijöistä tärkeiksi nousivat liikunnallinen minäkuva, onnistumisen kokemukset ja aito kiinnostus liikunnan maailmaan. Myönteistä liikuntasuhdetta määrittävien tekijöiden ja merkitysten tiedostaminen voi auttaa vanhempia, opettajia niin kuin muitakin liikuntakasvattajia tukemaan lapsen myönteisen liikuntasuhteen kehitystä. Tutkimuksen tulokset eivät ole laajalti yleistettävissä, mutta antavat suuntaa-antavia selityksiä ja tuovat julki liikuntasuhteen syntyyn liittyviä ilmiöitä.