Tämän tutkielman tavoitteena on analysoida institutionaalisien logiikoiden vaikutuksia yrityksen budjetointiin. Analyysi huomioi myös tilanteelliset tekijät, joilla saattaa olla vaikutuksia siihen, kuinka logiikat muovaavat budjetointiprosessia. Tutkielmassa pyritään etsimään vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen: mitkä logiikat vaikuttavat case-yrityksen budjetointiprosessiin, kuinka nämä eri logiikat muokkaavat budjetoinnin käytäntöjä organisaatiossa, joka kokee institutionaalista monimuotoisuutta ja kuinka tilanteellinen tekijä heijastuu logiikoihin.

Tutkielma toteutetaan toiminta-analyyttisena tutkimuksena. Empiirisen aineiston case-yritys on suomalainen kuluttajatuotteita valmistava sekä myyvä PK-yritys, jonka palveluksessa tutkija on toiminut koko tutkielman ajan. Yrityksestä käytetään nimeä Delectus Oy.

Budjetoinnin on todettu olevan yksi tutkituimmista laskentatoimen alueista. Sen lisäksi että budjetoinnin ja useimpien laskentatoimen elementtien välille on tunnistettavissa yhteys, on budjetointia hyödynnetty moniin käyttötarkoituksiin kuten suunnitteluun, seurantaan, kontrollointiin, resurssien allokointiin, keskusteluun sekä sosiaalisiin normeihin mukautumiseen. Tämän tutkielman näkökulma budjetointiin pohjautuu sosiaaliseen perspektiiviin. Tutkielmassa budjetoinnin käyttötarkoitukset jaotellaan instrumentaalisiin ja symbolisiin tapoihin.

Perinteiset institutionaaliset teoriat ovat tarkastelleet organisaatioita toisiaan lähentyvinä entiteetteinä käytäntöjen valossa. Tämä tutkielma jatkaa kuitenkin neoinstitutionaalisten teorioiden uudempaa suuntausta, jossa huomion keskiössä ovat organisatorinen heterogeenisyys ja käytännönvaihtelut.

Tutkielma soveltaa institutionaalisten logiikoiden teoreettista viitekehystä yksityisen yrityksen tasolla. Keskeisinä johtopäätöksinä voidaan ensinnäkin pitää viitekehyksen soveltuvuutta mikrotasolle. Tästä osoituksena neljän eri logiikan paljastuminen case-yrityksessä. Toinen keskeinen johtopäätös vahvistaa jo kirjallisuudessa vallitsevaa käsitystä toimijoiden keskeisestä roolista logiikoiden yhdistelijänä, mikä edelleen mahdollistaa budjetoinnin hybridikäytäntönä. Hybridikäytännöllä viitataan budjetoinnin erilaisiin käyttötarkoituksiin ja se voidaan nähdä organisaation vastaukseksi institutionaaliseen monimuotoisuuteen. Kolmantena johtopäätöksenä voidaan todeta case-yrityksen budjetointiprosessin ja tilanteellisen tekijän välillä vallitsevan löyhä kytkös. Tilanne on tulkittavissa sekä ratkaisuna että riskinä Kokoelmat