Tutkielman aiheena on ikääntyneiden asumistyytyväisyys osana hyvinvointia. Tutkimuksessa selvitettiin ikääntyneiden 80 vuotta täyttäneiden tyytyväisyyttä asuntoympäristöön, palveluympäristöön sekä asuinympäristöön. Asuntoympäristötyytyväisyys käsitti ikääntyneiden tyytyväisyyden asunnon kokoon, asunnon varusteisiin ja asumisen kustannuksiin. Palveluympäristötyytyväisyys piti sisällään ikääntyneiden tyytyväisyyden asuinalueen liikenneyhteyksiin, asuinalueen kaupallisiin palveluihin sekä asuinalueen kunnallisiin palveluihin. Asuinympäristötyytyväisyydellä kuvattiin ikääntyneiden tyytyväisyyttä asuinalueen luontoon ja puistoihin, asuinalueen arkkitehtuuriin eli talojen ulkonäköön sekä asuinalueen turvallisuuteen. Ikääntyneiden asumistyytyväisyyden eri ulottuvuuksia pyrittiin selittämään sosiodemografisilla, asumiseen liittyvillä sekä toimintakykyyn liittyvillä seitsemällä selittävällä muuttujalla. Kyseessä on THL:n HYPA2013 -haastatteluaineistoon perustuva tutkimus, jonka kuvailevana tutkimusmenetelmänä käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysiä ja monimuuttujamenetelminä kaksisuuntaista ja kolmisuuntaista varianssianalyysiä sekä moniluokitteluanalyysiä (MCA).

Ikääntyneet olivat tyytyväisiä asumisensa eri ulottuvuuksiin ja heidän asumistyytyväisyytensä oli yleisempää kuin aiempien tutkimusten mukainen suomalaisten keskimääräinen asumistyytyväisyys. Maaseutumaisissa kunnissa asuvat iäkkäät henkilöt olivat tyytymättömämpiä asunto- ja palveluympäristöönsä kuin kaupunkimaisissa kunnissa asuvat. Omistusasunnoissa asuvat iäkkäät olivat tyytyväisempiä asuntoympäristöönsä kuin vuokra-asunnoissa tai muissa asumismuodoissa asuvat. Palvelutaloissa asuvat ja toimintakyvyltään heikommat ikääntyneet olivat asuntoympäristöönsä muita tyytymättömämpiä. Moniluokitteluanalyysien perusteella ikääntyneiden asuntoympäristö- ja palveluympäristötyytyväisyyttä ennusti asuinkunnan tyyppi.

Suomessa ja maailmanlaajuisesti on tavoitteena, että ikääntyneet asuvat kotona (aging-in-place). Myös ikääntyneet itse haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään. Kotona ikääntyminen vaatii kuitenkin asumisvaihtoehtoja, esteettömiä asuinympäristöjä, laadukkaita ja monipuolisia palveluja sekä toimintakykyä tukevia teknologisia ratkaisuja, jotta ikääntyneiden hyvinvointi turvattaisiin ja he selviäisivät kodeissaan itsenäisesti.