Haku

Anesthetic-induced unresponsiveness: Electroencephalographic correlates and subjective experiences

QR-koodi

Anesthetic-induced unresponsiveness: Electroencephalographic correlates and subjective experiences

<b>Anesteettien aiheuttama vastauskyvyttömyys: aivosähkökäyräpohjaiset korrelaatit ja subjektiiviset kokemukset</b>

Anestesialääkkeillä voidaan saada aikaan palautuvia muutoksia vastauskykyisyydessä, kytkeytyneisyydessä ja tajunnassa. Aivosähkökäyrään (EEG) pohjautuvat menetelmät tarjoavat lupaavia mahdollisuuksia mitata anestesian vaikutusta aivoissa, sillä niitä on suhteellisen helppo käyttää leikkaussalissa.

Tässä tutkimuksessa 79 tervettä nuorta miestä osallistui valvekokeeseen ja 47 heistä jatkoi anestesiakokeeseen. Anestesiakokeessa koehenkilöille annettiin joko deksmedetomidiinia tai propofolia tavoiteohjattuna infuusiona nousevia annosportaita käyttäen, kunnes he menettivät vastauskykynsä. Koehenkilöt herätettiin tasaisen lääkeinfuusion aikana ja haastateltiin. Koko kokeen ajan mitattiin EEG:tä, josta tutkittiin N400-herätevastetta sekä toiminnallista ja suunnattua konnektiivisuutta.

Prefrontaali-frontaalivälillä mitattu konnektiivisuus alfa-taajuuskaistassa erotteli toisistaan tilat, jotka erosivat vastauskykyisyyden tai lääkepitoisuuden suhteen. Konnektiivisuuden vallitseva suunta oli frontaalialueilta prefrontaalialueille vastauskyvyttömyyden aikana, mutta se kääntyi takaisin prefrontaalisesta frontaaliseen kulkevaksi koehenkilöiden vastauskyvyn palatessa. N400-efektillä mitattu puhutun kielen ymmärtäminen katosi vastauskyvyn menettämisen myötä. Deksmedetomidiiniryhmässä N400-komponentti säilyi, mikä viittaa siihen, että anesteettien aiheuttaman vastauskyvyttömyyden aikana sanojen prosessointi voi säilyä osittain. Yksilötasolla N400-efektiä ei kuitenkaan havaittu edes kaikilla hereillä olevilla henkilöillä, ja analyysimenetelmän valinnalla oli suuri vaikutus herätevasteen havaitsemiseen. Subjektiiviset kokemukset olivat yleisiä deksmedetomidiinin ja propofolin aiheuttaman vastauskyvyttömyyden aikana, mutta kokemukset olivat usein ympäristöstä irtikytkeytyneitä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että deksmedetomidiini- ja propofoliannokset, jotka juuri ja juuri riittävät aikaansaamaan vastauskyvyttömyyden, eivät aiheuta tajuttomuutta. Deksmedetomidiini ei myöskään täysin estä merkityssisällöllisten ärsykkeiden käsittelyä. Frontaalialueen sisällä EEG:llä mitattu konnektiivisuus alfataajuuskaistassa saattaa olla tulevaisuudessa hyödyllinen menetelmä deksmedetomidiini- ja propofolianestesian syvyyden mittaamiseksi.

Tallennettuna: