Aiemman yrityskauppakirjallisuuden perusteella tunteet ovat ongelmallisia ja negatiivisia, joten ne täytyy neutralisoida tai niitä täytyy hallita. Tunteet voivat kuitenkin myös olla syy ihmisten ja organisaatioiden kukoistukseen. Siksi tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten työntekijöiden tunteet vaikuttavat yrityskauppaintegraatioon. Tutkimus kiinnittää erityistä huomiota tunteiden positiivisuuteen. Korostaakseen teorian ja empirian välistä yhteyttä tutkimus noudattaa abduktiivista, maltillisen konstruktionismin tieteenfilosofian ohjaamaa rakennetta. Abduktiossa keskeinen empiirinen aineisto kumpuaa tapaustutkimuksesta kahdessa yrityskaupassa, joista aineistoa kerättiin pääasiassa laadullisin haastatteluin ja työntekijöille suunnatuin kyselyin.

Tunteet nousevat kognition pohjalta ja perustuvat laukaisevan tekijän tai tapahtuman arvioituun miellyttävyyteen. Tunteita ilmenee sekä yksilö- että ryhmätasolla. Työpaikalla tunteet kumpuavat usein työpaikan tapahtumista ja ne voivat vaikuttaa työntekijöiden käytökseen. Tämän tutkimuksen löydösten perusteella positiivisuutta työpaikalla voi kasvattaa etenkin vuorovaikutteinen kommunikaatio. Aiempi tutkimus onkin vahvistanut kommunikaation tärkeyden yrityskauppaintegraatiossa, sillä sosiaalinen vuorovaikutus ja työntekijöiden osallistaminen voivat luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta uudessa, yrityskaupan jälkeisessä organisaatiossa. Tunteet ovat kuitenkin dynaamisia ja vaihtelevat sekä sisäisesti että eri yksilöiden ja ryhmien välillä. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan yksi tärkeä syy tähän dynaamisuuteen on muutosta ympäröivä tunneilmapiiri, mikä viittaa sosiaalisesti rakentuvaan työilmapiiriin. Tunneilmapiiri näkyy yleisimpinä työyhteisön jakamina tunteina, jotka kumpuavat organisaation jäsenten välisestä vuorovaikutuksesta. Positiivinen tunneilmapiiri voi lisätä organisaatioon identifioitumista ja parantaa organisaation tuloksia—ja sitä kautta helpottaa organisaatiomuutosta.

Tutkimuksen teoreettinen kontribuutio jakautuu kolmeen osaan. Ensin, tutkimus tunnistaa positiivisten tunteiden merkityksen. Näin tutkimus pääsee yli aiemmassa tunteita käsittelevässä yrityskauppakirjallisuudessa vallitsevasta negatiivisesta ennakkoasetelmasta. Toiseksi, tämä tutkimus tarjoaa tasapainoisen näkökulman tunteisiin eristettyjen instanssien sijaan yksilöllisinä ja kollektiivisina kokemuksina, kiinnittäen erityistä huomiota yrityskaupan aikaisiin tunteita laukaiseviin tekijöihin. Näin tutkimus lisää tietoa siitä, miten ja miksi tunteita syntyy muutosaikoina, lisäten alan teoreettisuutta. Kolmanneksi, tämä tutkimus käsittelee tunteita dynaamisena organisaatiokontekstin osana ja valottaa tunnejohtamisen periaatteita yrityskauppaintegraatiossa. Yhdessä nämä löydökset auttavat vastaamaan pohjimmaiseen kysymykseen siitä, miten yrityskauppojen onnistumisprosenttia voitaisiin parantaa.

Liikkeenjohdon näkökulmasta tutkimuksen avainkontribuutio on rakennetun viitekehyksen hyöty analyyttisenä ja ennustavana työkaluna. Johdon näkökulmasta avaintekijöitä positiivisen yrityskauppaintegraation luomiseksi ovat valittu integraatiostrategia sekä positiivisuuden ylläpitämiseen tarvittavat johtamiseen liittyvät kyvyt. Työntekijöiden tunteisiin liittyen tunteiden eri tasojen sekä tunteiden syiden tunnistaminen auttavat korostamaan positiivisuutta ja lieventämään huolia. Samaan aikaan positiivisuuden painottaminen voi auttaa yrityskauppojen jälkeen yleisen me vastaan ne -ajattelun purkamisessa. Kommunikaatioon liittyen tiedon jakaminen on tärkeää päivittäisten toimintojen turvaamiseksi, mutta vuorovaikutteinen osallistuminen on ensisijaista pitkän aikavälin motivaation ja sitoutumisen synnyttämiseksi. Tunneilmapiirin kannalta tietoisuus yrityskauppaa edeltäneestä ilmapiiristä sekä mahdollisista alailmapiireistä on hyödyllistä heilahtelujen ennustamisessa.