Skitsofreniapotilaiden itsehallinnan mahdollisuudet perusterveydenhuollossa

Viime aikoina terveydenhuollon haasteiksi ovat nousseet kroonisten sairauksien pitkäaikaisseuranta, hoidon jatkuvuus palveluiden välillä sekä potilaiden kasvanut rooli sairauden hallinnassa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvaamalla ja arvioimalla tuottaa tietoa skitsofreniaa sairastavan potilaan itsehallinnan mahdollisuuksista perusterveydenhuollossa. Tutkimus toteutettiin neljässä vaiheessa ja sen näkökulmina olivat mielenterveyspolitiikka, hoitosuositukset ja hoitohenkilökunnan asenteet. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2012-2016.

Väitoskirjassa käytettin sekä maarällisiä että laadullisia aineiston analysointimenetelmiä. Ensin analysoitiin kaikkien mannersuomen kuntien (n=320) mielenterveysstrategiat (n=63) WHO:n mittarin avulla (Vaihe I). Tämän jälkeen kuvattiin, missä määrin skitsofrenian käypä hoito-suosituksen sisältö esiintyi kuntien mielenterveysstrategioissa (n= 55) (Vaihe II). Perusterveydenhuollossa työskentelevien hoitajien (n=218) asenteita mielenterveyspotilaita kohtaan sekä asenteisiin yhteydessä olevia tekijöitä selvitettiin kyselyllä (AQ- 27) (Vaihe III). Lisäksi arvioitiin skitsofrenian käypä hoito-suosituksen laatua ja käytettävyyttä terveydenhuollon henkilöstön (n=49) näkökulmasta AGREE II –mittarin avulla (Vaihe IV).

Yhteensä 223 kunnasta joko löytyi mielenterveysstrategia, sellainen oli tekeillä, tai sitä päivitettiin tutkimushetkellä. Strategioiden rakenne ja sisältö kuitenkin vaihtelivat ja ne oli laadittu eri tavoin. Psykososiaalinen kuntoutus ja hoidon organisointi oli kuvattu laajasti, kun taas hoitoon sitoutumista, ennaltaehkäisevää työtä, fyysistä terveyttä, lääkehoitoa ja stigman vähentämistä koskevat aiheet puuttuivat strategioista. Hoitajien valmiudet toteuttaa mielenterveystyötä perustasolla olivat hyvät, sillä heidän asenteensa mielenterveyspotilaita kohtaan olivat positiivisia. Hoitajien iällä ja mielenterveyteen liittyvillä lisäkoulutuksilla havaittiin yhteys hoitajien positiivisiin asenteisiin. Skitsofrenian Käypä hoito -suositusta voidaan hyödyntää hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa, koska suosituksen käyttötarkoitus ja erilaiset hoitovaihtoehdot kuvataan siinä selkeästi ja koska se perustuu tutkittuun tietoon. Myös henkilökunnan mahdollisuudet soveltaa suositusta ovat olemassa, sillä henkilökunnan yleisarvio hoitosuosituksesta oli hyvä (72,94%).

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että perusterveydenhuollosta löytyy skitsofreniaa sairastavien potilaiden hoitoon liittyviä itsehallinnan mahdollisuuksia. Skitsofrenian hoitosuositus oli laadukas, mutta tulevaisuudessa itsehallinnan käyttöönottamiseksi tarvitaan systemaattista kehittämistyötä. Lisäksi hoidossa tarvitaan suosituksen kaikkien osa-alueiden huomioimista. Hoitajien asenteet mielenterveyspotilaita kohtaan olivat positiivisia, mutta mielenterveyteen liittyvää lisäkoulutusta edelleen tarvitaan. Itsehallinnan mahdollistamiseksi nämä asiat tulisi olla kirjattuina kuntien mielenterveysstrategioissa.