sisällön kuvaus: Käsinkirjoitettu kirje. Maija Halonen (os. Mäkinen) on kirjoittanut kirjeen äidilleen Emelié Mäkiselle (os. Stenbäck).

sisällön kuvaus: Äiti Kultanen!

Olet kai ollut huolestunut kun en ole kirjoittanut niin pitkään aikaan taas. Toissa viikolla kirjoitin, pelkään kuitenkin sen kirjeen hukkuneen, kun lähetin sen yhtä issikkaa myöten asemalle.

Alussa viime viikkoa olin sairaana, jonka vuoksi se kirjoittaminen taas jäi. Enkä tahtonut kirjoittaa, ennen kuin taas olisin terve, ettette te tulisi levottomiksi tur-hanpäiviä. Ei se ollut muuta tautia kun kova vatsa diare. Kun paastosin pari päi-vää, meni se ohitse. Rouva […] luonahan kävin viime viikolla, kovin se antoi ko-van tuomion mulle, eikä luvannut ottaa patientikseen, ellen lupaisi supistaa työ-täni siten, että soittaisin vaan 2 tuntia ja laulaisin ½ tuntia päivässä. Olen ollut lääkärin luo menossa joka päivä mutta se estyi vieraitten takia. Tänään menen Annan kanssa Sieverssin luokse. Sieltä tultua kirjoitan mitä hän sanoo.

Martin setä on ollut niin äärettömän hyvä mulle, että oikein olen häpeissäni, aina hän tulee kysymään vointiani, kun vaan minut Lauantaina hän kutsui minut kans-lia huoneeseen, ovet pantiin oikein kiinni ja minä istumaan sohvaan gubelinia vastapäätä ja sitten hän alkaa jutella. Kertoo saaneensa äidin kirjeen. Pyytää minun sydämellisesti kiittää Äitiä siitä, hän kyllä itse siihen vastaisi, vaan ei ole aikaa. Mitä työn paljouteen tulee, olen lopettanut pianon soiton kokonaan. Harjo-tan sentään sormiharjoituksia noin tunnin päivässä. Siitä nyt on suuri kevennys mulle, nyt saan ne 4 tuntia jotka meni soittooni käyttää lepoon. Sitten mitä siiihen plastikaan tulee: rakas Äiti, eihän siitä mulle ole mitään vahinkoa, ei mis-sään suhteessa. Enhän minä aijo operaan enkä teatteriin, mutta on intresanttia oppia kauniita plastillisia liikkeitä, eikä semmoisia liikkeitä koskaan voi jokapäi-väsessä elämässä käyttää, jos pelkäätte sen siihen tarttuvan. Eikä siitä mulle työtä ole, se on kerta viikossa ja on aivan kun voimistelu tunti vaan. Äiti nyt vie-lä tunnin sitä, jos todella on Äidin tahto että lopetan, niin tietysti sen kernaasti teen.

Kyllä minä taas tunnen itseni niin terveeksi, ettette uskokaan, vaan sen entisen pistoksen vuoksi kai pitää käydä lääkärissä. Menemme lääkäristä tultua Siiri […] luo, minä en ole käynyt siellä vielä kertaakaan. Siiri parka on vallan viimesellään täti Maria Harman tulee siksi tänne. Thyran ja hänen sulhasensa tapasin omni-buusivaunusta, eräänä iltana, he menivät ”kuutamokävelylle” Kaivopuiston val-leille. Olivat niin onnellisen näköiset.

Kiitos laatikosta paljon. Sieltä puuttui nuotit, jotka jätin Laurin kaappiin. En nyt tarvitse muuta kun ”Schubertin” laulut ne pitäis lähettää postissa ja se keltainen läningin röijy. Ja sitten sen ruskean läninkini tilkkuja, niin korjaisin […] alta, kun ovat hiostuneet.

Lauvantaina oli taidenäyttelyn avajaiset. Halonen oli meillä kutsumassa minua sinne. Mutta minä en luvannut tulla, ellei Lilli saisi tulla mukaan. Noh, hän tietysti lupasi. Päätettiin yhtyä Runebergin esplanaadissa kello 12 p.p. Siellä sitten tref-fattiin ja mentiin Ateneumiin. Se oli suuri kunnia meille mitättömille, kun päästiin sinne valittujen taiteilijaystävien, senatorien y. m. joukkoon. Kaartin soittokunta soitti jossain näkymättömissä vestibylin nurkassa. Sekin teki niin hauskan ja sa-laperäisen vaikutuksen. Näyttely Sali oli niin somasti järjestetty, suomalaisilla drapeerioilla olivat eri osasto aina eroitetut. Ensiksi menimme katsomaan Halo-sen tauluja. Siellä oli aivan tungoksella ihmisiä niitten ympärillä. Paitsi niitä kahta taulua Myllykylästä, oli siellä Ruskealasta 8 muuta. Yksi hyvin iso, josta hän sai kovin paljon kiitosta, Edelfelt sanoi sitä oikein mestariteokseksi. Ajattelet mikä onni kun Halonen sai 5 taulua myödyksi, siitä kun muut yhteensä vaan 2 taulua. Verandalla maalatusta, sai hän jotain 400, ja siitä koskelta maalatusta kuudetta sataa. Yhteensä niistä kaikista yli tuhannen. Kun me Lillin kanssa ihmettelimme, miten hyvä onni hänellä on, meinasi hän että siihen on hyvin luonnollinen syy: ”se on hänen äitinsä rukoukset, jotka kaiken onnen hänelle suo”.

Sunnuntaina aamulla kun olimme Lillin kanssa kävelemässä Alppilassa, tapasim-me häne siellä ja olimme sitten yhessä juomassa kahvia, oli niin hauska kuulla taiteilijain juhlapäivällisistä. Nekös olivat pitäneet hauskaa siellä.

Muuten olen ollut aivan kotona nämät ajat. Mummolassa kävin pari kertaa viime viikolla. Kyllä mummo on terve. Tiilatäti on ollut yhen viikon raitistumassa Janak-kalassa.

Minä niin ootan siskoilta kirjettä, eikös se Helmi jo pian kirjoita? Ja Aino sitten. Kirjoittakaa nyt hyvät siskot!

Eilen oli ensimmäinen musiki ilta. Kaunista oli soitto, mutta vielä ihan […] oli vii-me viikolla synfoniakonsertin harjoituksessa, joihin musikiopistolaiset pääsee il-maseksi. Oikein olin hämilläni siitä jos muut huomasi, kuinka itkin, sillä se musiki oli niin valtava.

Jokela oli täällä visitillä, voi kun hän on viktimäinen ja ikävä, oikein mua harmitti, kun hän Juuso enollekin vastasi niin välinpitämättömästi vaan.

Täällä on jo niin holakat ilmat, lunta on satanut, niin että […] oli aivan valkeat eilen aamulla. Vieläkin maassa on sitä hiukkasen.

Jos Lyyditädiltä saan rahaa, ostan omenia ja lähetän kait Rosvallin ja Viipurin kautta.

Ida on tullut ulkomailta, hän on hyvin reippaan ja terveen näköinen. Anton oli niin kovin kohtelias mulle alussa lukukautta, kutsui Polyteknikojen tanssiaisiinkiin. Mutta en minä tietysti mennyt. Nyt en ole häntä nähnyt pariin viikkoon. Ryselin ja Höfqvist olivat hakemassa mua eräänä iltana, vaan minä en ollut kotona. En ole tavannut heitä koko syksynä.

Täällä ovat kaikki olleet hiukan sairaina. Pikku Anna-Liisasta alkain. Kaikki ovat olleet yskässä ja nuhassa.

[…] voipyttyä ja korppupussia minä ootin laatikossa. Oisivat maistuneet hyvälle.

Nyt menen kylpyhuoneeseen kylpemään ja sitten lääkärille. Olkoon onni muka-na, ettei liian ankara tuomio kajahtaisi vastaan. Hyvästi siksi asti.

Olemme juuri syöneet päivällistä. Sitä ennen olimme Sieversillä. Voi kun hän oli hyvä. Olen niin iloinen nyt. Rouva […] oli pelännyt sen pistoksen takia keuhkoja-ni. Sievers tutki hyvin tarkoin ja sanoi ettei niissä ole mitään vikaa vaan että mulla on ”bleksot” yleinen heikkous, ja se kyllä voisi paneutua keuhkoihin. Hän ordinerasi: syömään aikalailla maitoa ja konjakkia aamulla. Puuroa aamiaiseksi, taas bullaa ja lasi maitoa välipalaksi. Ja sama iltapäivällä. Kävellä hyvin hiljak-seen. Ja ainakin kaksi kertaa päivässä käydä pienen matkan kävelemässä Kai-vopuistossa, jossa on raitis ilma. Sitä paitsi ordinerasi pilleriä. Kyllä vahvistun, kun Sinäkin Äiti kulta alkaisit hoitaa itseäsi samalla tavalla.

Maitoa minä kai tilaan maitokuskilta, joka tännekin tuo.

Nyt en joudu enempää. Kiitos herttainen Teklalle pyykkipussista, joka oli niin mainion soma. Voi jos Tekla piirtäisi mulle ne liljat ja pienet leijonan kidat, jotka olivat siellä hänen muistikirjassaan, minä maalaisiin niitä kortteihin. Nyt on hyvä aika maalata. Lyydi W. on luvannut viedä Jyväskylän kirjakauppaan myötäväksi niitä. Onkohan ne Sortavalan kaupassa olleet menneet kaupaksi?

Lilli Hännisen hääthän ovat olleet. Minä sain kutsun morsiusneidoksi, enkä lähet-tänyt sähkösanomaakaan.

[…] kun se Janne Hallonblad on kihloissa yhden luokkatoverini kanssa, jonka ty-tön kanssa me aina nauroimme tuota Jannea. Tyttö parka! –

Maggi Slöörin näin siellä taideyhd. avajaisissa. Hän oli niin suloinen. Meitä on nyt niin hauska foolaagi siellä opistossa, kun Paula af Heurlin’kin on siellä. Elli Forsell, Paula, Lilli ja minä, oomme aina yhessä.

Huomenna menemme Maikki Pakarisen kluseeriin. On hauska häntä kuulla.

Tervehdys täältä.
Syleily lämmin
Maikultasi

Lilli Erikson sanoo Äidille terveisiä.

Lyydi Lumberg oli täällä meillä tänään, hän on tenttaamassa täällä ja sanoo Tek-lalle terveisiä. Lyydi lupasi kirjoittaa Teklalle.