Useammalle palvelimelle hajautetun palvelun synkronointi ja ylläpito on hankala ongelma, jonka ratkaisemisessa täytyy huomioida useita asioita. Synkronointi on mahdollista keskitetyillä tietokannoilla jos palvelinten tietokantojen datan ei tarvitse jatkuvasti olla synkronoituna. Mikäli synkronoinnin tulisi olla jatkuvaa, tarvitaan tehokkaampia ratkaisumenetelmiä. Hajautetut tietokannat ovat yksi keino ongelman ratkaisemiseksi. Niiden toiminnallinen periaate on samanlainen kuin keskitetyillä tietokannoilla, johon on lisätty useamman palvelimen vaikuttaminen tietokannan toimintaan. Erilaiset hajautetut tietokannat käyttävät erilaisia menetelmiä ja kyselyitä tietokannan toteuttamiseen. Kuitenkin monien näistä toiminta perustuu tunnettujen keskitettyjen tietokantojen toimintaan, jolloin ne hyödyntävät samanlaisia menetelmiä kyselyiden suorittamiseen sekä datan varastoimiseen. Vaikka uusi, juuri kehitetty järjestelmä vaikuttaisi ratkaisevan kohdatut ongelmat yksinkertaisella tavalla, ei siitä ole hyötyä ennen käyttöönottoa. Käyttöönotossa on tietysti myös omat huomionarvoiset piirteensä. Uusi järjestelmä tulisi tutkia ja testata mahdollisimman hyvin ennen sen liittämistä olemassa olevaan palveluun. Myöhemmin, kun järjestelmän toiminta on varmistettu, voidaan järjestelmän toimintaa optimoida erilaisten menetelmien avulla. Mahdolliset uuden järjestelmän käyttöönotosta palvelulle aiheutuvat riskit olisi myös syytä tutkia kunnolla. Riskit voivat vaikuttaa palvelun toimintaan tai käyttäjien saamaan kokemukseen palvelun käytöstä. Palvelun synkronoinnin ja ylläpidon tekeminen useamman palvelimen välillä tehokkaasti ei ole helppoa, muttei myöskään mahdotonta. Hajautettujen tietokantojen menetelmien opettelu on hyvä askel oikeaan suuntaan. Tärkeintä on kuitenkin edetä tarpeeksi pienin, mutta määrätietoisin askelin kohti päämäärää.