Infra-alalla ollaan siirtymässä kohti inframallintamisen tehokasta hyödyntämistä hankkeen elinkaaren eri vaiheissa. Samalla luotettavien lähtötietojen merkitys korostuu. Yksi tärkeimmistä lähtötiedoista on maastomalliaineisto, jonka tuottamiseen käytetään yleisesti laserkeilaukseen perustuvaa mittausmenetelmää. Nykyiset laserkeilauslaitteistot pystyvät tuottamaan kustannustehokkaasti erittäin suuria ja tiheitä pistepilviaineistoja. Laserkeilauksen yleistyessä ja inframallintamisen osuuden kasvaessa on alettu miettimään, että voisiko laserkeilausaineistoja hyödyntää muutoinkin kuin pelkästään maastomallituotannossa. Tämän työn tavoitteena oli selvittää, miten laserkeilausaineistoa voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin inframallintamisen yhteydessä ja miten sen lopputuotteen laatu varmennetaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuusselvitystä ja asiantuntijoiden haastatteluja. Kirjallisuudesta etsittiin tietoa laserkeilausaineistojen hyödyntämismahdollisuuksista erilaisissa infraan liittyvissä käyttökohteissa, pistepilvestä irrotettavien piirteiden sisältämän tiedon hyödyntämisestä ja maastomallin laadun varmentamisesta. Haastattelujen avulla pyrittiin saamaan asiantuntijoiden tämän hetkisiä ja tulevia näkemyksiä kyseisistä aiheista. Haastateltavat valittiin sillä perusteella, että he edustaisivat mahdollisimman monipuolisesti ja laajasti laserkeilausaineistojen käyttäjiä. Tutkimuksessa selvisi, että laserkeilausaineistoja voidaan hyödyntää inframallintamisen yhteydessä monin eri tavoin. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi maastomallituotannossa (suunnittelu), koneohjauksessa (rakentaminen) ja päällysteen analysoinnissa (kunnossapito). Pistepilvestä irrotettavien piirteiden sisältämän tiedon hyödyntämiseen saatiin useita mahdollisia kohteita ja muutoksia. Kohteiden sisältämää tietoa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi mallintamisen yhteydessä. Muutoksien osalta hyödyntämistä voitaisiin tehdä esimerkiksi ajassa tapahtuvan muutoksen määrittämisessä. Laserkeilausaineiston lopputuotteen eli maastomallin laadun varmentamiseen saatiin useita pienempiä parannus- ja kehittämisideoita. Tärkeimpänä tuloksena esiin nousi se, että maastotietojen mittausohjeessa kuvattu maastomalliaineiston tarkastusmenettely ja käytäntö tulisi saattaa vastaamaan toisiaan. Laserkeilausaineistoissa on mahdollisuuksia ja niitä kannattaisikin hyödyntää mahdollisuuksien mukaan nykyistä enemmän. Erilaisten kokeilujen ja pilottien avulla voidaan edistää aineistojen monipuolisempaa käyttöä. Myös tekniikoiden ja ohjelmistojen edelleen kehittyessä aineistoja pystyttäneen tulevaisuudessa hyödyntää nykyistä täysimääräisemmin.