Diplomityöni käsittelee kehitysvammaisten asumista Suomessa historian, nykypäivän ja tulevaisuuden näkökulmista. Kehitysvammaisten asumiseen on aina liittynyt ristiriitaisia näkemyksiä. Pitkään kehitysvammaiset haluttiin pitää omissa oloissaan suljetuissa laitoksissa. Vähitellen asumisyksiköt on rakennettu osaksi tavallisia asuinalueita, ja ryhmämuotoisesta asumisesta asumisyksiköissä on tullut vallitsevin asumismuoto ihmisille, joilla on kehitysvamma. Valtioneuvosto on antanut periaatepäätöksen kehitysvammalaitosten purkamisesta vuoteen 2020 mennessä. Kansainvälisten esimerkkien valossa ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta ryhmäkotiasuminen ei voi olla kehitysvammaisten pääasiallisin asumisvaihtoehto laitosten purkamisen jälkeen. Tässä työssä pyrin osaltani antamaan viitteitä tulevaisuuden monipuolisemmista asumisratkaisuista kehitysvammaisille henkilöille. Asukaslähtöisyys, muunneltavuus ja joustavuus sekä yhteisöllisyys ovat yleisen asuntoarkkitehtuurin keskeisiä teemoja tällä hetkellä. Diplomityössäni tarkastelen kehitysvammaisten tulevaisuuden asumista näiden teemojen kautta. Asukaslähtöisyyden hallinnan avuksi koostettu muuttujajoukko toimii keskustelu- ja suunnitteluapuvälineenä hankkeen eri osapuolten välillä hankkeen kaikissa vaiheissa. Erityisen tärkeää on ottaa asukas mukaan suunnitteluun jo hankeen alkuvaiheessa, sillä jokaisella kehitysvammaisella on omia asumiseen liittyviä toiveita ja tarpeita. Kehitysvammaisten asumisessa tulee ottaa huomioon sekä muunneltavuus että joustavuus, sillä tuentarpeet ja näin ollen myös tilantarpeet saattavat vaihdella lyhyelläkin aikavälillä. Yhteisöllinen asuminen ei tarkoita samaa kuin ryhmämuotoinen asuminen. Ryhmämuotoinen asuminen voi kyllä olla yhteisöllistä, mutta ei välttämättä. Yhteisöllisyyteen kehitysvammaisten kohdalla vaikuttaa paljon palveluntarjoajien toimintamallit ja se, onko yhteisöllinen asuminen asukkaan oma toive vai määrätty asumismuoto. Kehitysvammaisten toiveet asumisesta eivät eroa tavallisten ihmisten asumistoiveista, mutta vaihtelevat kyllä suuresti eri henkilöiden välillä. Kun toinen toivoo omaa asuntoa kerrostalosta kaupungin sykkeestä, toinen toivookin mummonmökkiä, jonka voi jakaa puolison kanssa. Kolmas taas toivoo asuntoa osana yhteisöä. Työ jakaantuu kirjalliseen selvitysosaan ja suunnitteluosaan. Selvitysosassa tarkastelen kehitysvammaisten asumisen historiaa, nykyistä tilannetta sekä tulevaisuuden haasteita. Suunnitelmaosassa esittelen ratkaisumalleja ja niiden sovelluksia tulevaisuuden kehitysvammaisten asumiseen.