Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten pienten epäonnistuvien yritysten tilinpäätösraportoinnin viiveitä niiden tulevan epäonnistumisen oireena sekä näihin viiveisiin liittyviä laadullisia tekijöitä. Aikaisemman aihealueen teorian (mm. Argenti 1976; Keasey & Watson 1987, 1988, 1991b) mukaan tilinpäätösraportoinnin viiveet ovat yksi luotettavimmista oireista yritysten tulevasta epäonnistumisesta, minkä lisäksi niiden on havaittu olevan erityisen käyttökelpoisia pienten yritysten epäonnistumisen ennustamisessa. Kuitenkin tilinpäätösraportoinnin viiveiden hyödyntämiseen liittyvä aikaisempi teoria on luotu suurelta osin 1980-luvun kansainvälisessä tutkimuksessa, jonka jälkeen muutokset mm. pienten yritysten taloushallinnon toteutuksessa ja lainsäädännössä ovat voineet muuttaa tilannetta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on siten testata aiemmin luotua teoriaa ja sen soveltuvuutta nykyiseen suomalaiseen tilinpäätösraportoinnin toimintaympäristöön.

Tutkimuksen näkökulmaksi on valittu yrityksen ulkopuolisen havainnoijan näkökulma, mikä näkyy tutkimuksessa käytettyinä julkisina tietolähteinä. Tällöin nämä tietolähteet olisivat myös yritysten ulkopuolisten havainnoijien käytettävissä heidän pyrkiessään arvioimaan yritysten taloudellista tilannetta ja tulevaisuutta. Tässä tutkimuksessa käytettävät tietolähteet, joista tutkimuksen empiirinen aineisto on koottu ja hankittu, ovat olleet Suomen Asiakastiedon TOP100 -konkurssilistaus vuodelta 2013, Kauppalehden WWW-sivut sekä Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-tietopalvelu. Tutkimuksessa hyödynnetty tutkimusmenetelmä on suomalaisiin olosuhteisiin mukautettu versio Beaverin (1966) kehittämästä vastinparimenettelystä, joka on ollut yleisesti käytetty menetelmä epäonnistuvien yritysten ennustamistutkimuksessa (Zmijewski 1984; Keasey & Watson 1991b). Epäonnistuvien yritysten vastinpariryhmänä ovat tässä tutkimuksessa toimineet menestyvät yritykset, mikä eroaa osin perinteisestä vastinparimenettelyn toteutuksesta (ks. Taffler 1982; Keasey & Watson 1991b). Vastinparimenettelyn avulla muodostettua empiiristä aineistoa on testattu epäparametristen Wilcoxon signed rank -testin ja McNemar-testin avulla.

Tutkimuksen empiirisen aineiston analyysissä epäonnistuvien ja menestyvien pienten yritysten tilinpäätösraportoinnin viiveiden ei pääosin havaittu eroavan toisistaan, mutta tutkimuksen tulokset ovat osin ristiriitaiset. Lisäksi tutkimuksen toteutuksessa törmättiin useisiin aikaisemman teorian esille tuomista harhaa aiheuttavista ongelmista mm. aineiston saatavuuden ja epätäydellisten tietojen osalta. Erityisiä eroja tutkimuksessa havaittiin vastinpariryhmien välillä tilinpäätösraportoinnin viiveisiin liittyvissä laadullisissa tekijöissä. Tutkimuksessa myös havaittiin, että täydellisten tilinpäätöstietojen saantiin kaupparekisteristä Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-tietopalvelun kautta liittyy ongelmia sekä epäonnistuvien että menestyvien pienten yritysten osalta.