Tässä tutkimuksessa selvitettiin avohoidon dementialääkeostojen, -kustannusten ja maksettujen korvausten kehitystä vanhojen ihmisten kahden viimeisen elinvuoden aikana vuosina 2000-2008. Lisäksi tarkasteltiin, olivatko kuolinvuosi, -ikä tai sukupuoli yhteydessä dementialääkeostoihin. Tutkimusjoukkoon kuuluvien perustiedot poimittiin Tilastokeskuksen Kuolinsyyrekisteristä ja lääkkeiden ostotiedot Kansaneläkelaitoksen Reseptitiedostosta. Tutkimusjoukkoon kuuluivat kaikki Suomessa vuosina 2002-2008 vähintään 70-vuotiaina kuolleet ja 40 %:n satunnaisotos vuosina 2000-2001 kuolleista. Tutkimus oli osa Tampereen terveystieteiden yksikössä toimivaa COCTEL-hanketta (Costs of care towards the end of life).

Analyysissä käytettiin määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Aineistoa kuvailtiin laskemalla muuttujille frekvenssejä, prosentteja, keskiarvoja, mediaaneja ja keskihajontoja. Aineistoa tarkasteltiin ristiintaulukoinnin ja ryhmäkeskiarvojen avulla. Tilastollisen merkitsevyyden testaamisessa käytettiin khiin neliö testiä ja Kruskal-Wallisin testiä. Kuolinvuoden, -iän ja sukupuolen yhteyttä lääkeostoihin tarkasteltiin logistisella regressioanalyysillä.

Tutkimustulosten mukaan dementialääkkeitä ostaneiden absoluuttinen määrä ja suhteellinen osuus samana vuonna kuolleista kasvoivat tasaisesti kaikkien dementialääkkeiden kohdalla tutkimusvuosien aikana. Miesten ja naisten välillä ei ollut havaittavissa eroa ostojen jakaumassa eri vuosina. Dementialääkkeitä ostaneiden osuudet kasvoivat kaikissa ikäryhmissä tutkimuksen aikana. Ostaneiden osuudet olivat suurimmat 80-84 ja 85-89-vuotiaiden ikäryhmissä. Tutkimus osoitti myös dementialääkeostojen kustannusten ja korvausten kasvavan pääsääntöisesti tasaisesti tutkimuksen aikana. Kustannusten ja korvausten jakauma oli lähes samanlainen kaikissa ikäryhmissä sukupuolesta riippumatta.

Lopuksi työssä pohditaan dementialääkeostoihin vaikuttavia tekijöitä. Jatkotutkimusta tarvitaan selvittämään, onko dementialääkeostoissa nähtävissä alueellisia eroja. Lisäksi tarvitaan tuoreemmalla aineistolla tehtävää vastaavaa jatkotutkimusta. Tutkimuksesta saatavaa tietoa on mahdollista hyödyntää varauduttaessa tulevaisuudessa viimeisiä elinvuosiaan elävien dementialääkeostojen kasvuun. Väestön vanhetessa ja palvelurakenteen ollessa yhä avohoitopainotteisempi viimeisiä elinvuosiaan elävien avohoidon dementialääkeostot tulevat lisääntymään, mikä korostaa lääkeostojen kasvuun varautumista.

English abstract: Dementia drugs in non-institutional care in 2000–2008 – Purchases, costs and reimbursements of drugs among at least 70-year-old people in the last two years of life

The purpose of this study was to describe the changes in purchases, costs and paid reimbursements of dementia drugs in non-institutional care among old people living their last two years of life in 2000-2008. Furthermore, the associations of the year of death and age and gender to the purchases were examined. The data were derived from registers of Statistics Finland and Social Insurance Institute. The study population consisted of all persons in Finland who died in 2002-2008 at the age of 70 years or over and a 40 % random sample of those who died in 2000-2001. The study was conducted as part of the COCTEL project (Costs of care towards the end of life) which functions in the School of Health Sciences at University of Tampere.

Quantitative research methods were used. The data were described by calculating frequencies, proportions, averages, medians and standard deviations of the variables. The data were examined with cross tabulation and group averages. Statistically significant differences were tested by using the Chi-square tests and the test of Kruskal-Wallis. Logistic regression analyses were used to detect the associations between the year of death, gender and age and the purchases of drugs.

According to the results, the absolute number of those who bought dementia drugs and the relative share of those who died at the same year increased in all the dementia drugs during the study years. There was no difference in the distribution of purchases between the men and the women in different year of death. The shares of those who had bought dementia drugs increased during the study in all age groups and the shares of those who bought dementia drugs were biggest in the age groups of 80-84 and 85-89-year-old. The study showed that the costs and reimbursements of the dementia drugs also grew steadily during the study. The distribution of the costs and reimbursements were nearly similar in all age groups irrespective of the sex.

The factors which affect to the purchases of dementia drugs are discussed about at the end. Further research is needed to determine whether purchases vary across Finland in old people in their last years of life and also the further study with the newer data. When the population is ageing and the service structure will be less institutionalized in the future, the purchases of dementia drugs in old people in non-institutional care will increase. That emphasizes the need for this research when one prepares for the growth of purchases of dementia drugs.