Paikallislehdillä on vakiintunut asema ja uskollinen lukijakunta levikkialueillaan, sillä ne vastaavat sellaiseen uutistarpeeseen, mihin isot maakuntalehdet eivät kykene. Kuitenkin toimitustyön murros ja verkkomedian yleistyminen ovat luoneet paikallislehdillekin paineita lukijoista. Paikallislehtien verkkojulkaisulta vaaditaan jo muutakin kuin pelkkää näköislehteä. Kaikki paikallislehdet eivät ole satsanneet lehtiin ja kehitysasteet ovat erilaisia. Verkkojulkaisuilla on eroja jo rakenteessa, mutta myös niissä päätöksissä, mitä verkkoon laitetaan ja mitä ei.

Tutkimukseni aiheena on tarkastella paikallislehtien tulevaisuutta niiden verkkojulkaisujen avulla. Aihetta tarkastelen analysoimalla paikallislehtien verkkosivuja käyttämällä kvantitatiivista analyysiä sekä kvalitatiivista sisällönanalyysiä ja haastattelemalla valittujen lehtien päätoimittajia puolistrukturoidulla haastattelulla. Tutkimukseni aineistona on kuusi pirkanmaalaista paikallislehteä. Neljä lehdistä toimii itsenäisesti ja kaksi ovat konsernilehtiä, jotka edustavat konserninsa linjausta.

Analyysissa on myös mukana kehittämäni luokitusjärjestelmä. Kehittämäni luokittelu koostuu neljästä kehitysasteesta, johon paikallislehtien verkkojulkaisut ovat jaoteltavissa. Kehitysasteet ovat "tavallinen verkkosivu", "kehittyvä printtijulkaisun jatke", "kehittynyt itsenäinen verkkojulkaisu" sekä "monimediallinen itsenäinen verkkojulkaisu". Luokitteluperusteet perustuvat sivuston päivittyvyyteen sekä journalistisen materiaalin määrään ja julkaisumuotoon. Luokittelua voi käyttää myös muiden journalististen verkkosivujen analysointiin.

Tutkimukseni lähtökohtana on paikallislehtien haluttomuus verkkojulkaisun kehittämiseen, koska siihen ei nähdä tarvetta, ja koska toimituksella ei ole riittävästi resursseja verkkolehden ylläpitoon. Aihetta lähestyin kysymällä miten paikallislehdet satsaavat verkkoon? Sekä mihin suuntaan verkkojulkaisujen kehitys on menossa?

Aineistoni, haastatteluiden ja luokitusjärjestelmän kautta on nähtävissä, että paikallislehtien verkkojulkaisut ovat kehittymässä. Päivitystahti on osissa lehtiä varsin kiivasta toimituksen resursseihin verrattuna ja kehitystyö on runsasta. Paikallislehtiä uhkaavat tulevaisuuden näkymät kuntaliitoksista, vähenevistä lukijoista sekä paino- ja jakelukustannusten noususta vauhdittavat verkkojulkaisujen kehitystä. Loppupäätelmänä voi esittää, että jos teknologian kehitys jatkuu kiivaana ja lukijat saadaan vakuutettua, että verkossa on laadukasta sisältöä, josta on syytä maksaa, kaikki journalistiset verkkojulkaisut tulevat muuttumaan maksullisiksi muutaman vuoden päästä.