Kaunokirjallisuuden hankintaa ja hakua käsittelevissä tutkimuksissa on selvitetty lukijoiden hankintakäytäntöjä fyysisessä kirjastotilassa ja hakua kokeellisissa tilanteissa verkkokirjastoissa. Harva tutkimus on tarkastellut kaunokirjallisuuden lukijoiden hankintakäytäntöjä laajempana kokonaisuutena huomioiden yleisen kirjaston verkkokirjaston todellisen käytön ja sen vaikutukset kaunokirjallisuuden lukijoiden hankintakäytäntöihin kirjastotilassa.

Yhteisöllisen kuvailun lisäämistä verkkokirjastoihin on tutkittu lähinnä akateemisten kirjastojen näkökulmasta analysoimalla sosiaalisen median käyttäjien avainsanoja suhteessa asiantuntijoiden sisällönkuvailuun. Kaunokirjallisuus on jäänyt näissä tutkimuksessa vähemmälle huomiolle. Yleisten kirjastojen asiakkaiden on mahdollista tuottaa joihinkin verkkokirjastoihin yhteisöllistä sisällönkuvailua muun muassa kirja-arviointeja tai kommentteja kirjoittamalla ja avainsanoja lisäämällä. Näiden verkkokirjastojen uusien ominaisuuksien hyödyntäminen on kuitenkin vähäistä. Syitä tähän ei ole tiedossa.

Tutkimuksessa selvitettiin haastattelemalla 13 lukupiiriläisen kaunokirjallisuuden hankintakäytäntöjä. Haastattelutilanteessa toteutetun kuvailutehtävän avulla tutkittiin, millaisia piirteitä lukupiiriläiset kuvailevat kaunokirjallisuudesta avainsanoja ja vapaamuotoisia kuvauksia tuottamalla. Lukupiiriläisten kuvailua verrattiin asiantuntijoiden kaunokirjallisuuden sisällönkuvailuun. Kuvailutehtävän yhteydessä selvitettiin lukupiiriläisten suhtautumista asiakkaiden yhteisöllisen sisällönkuvailun mahdollisuuteen HelMet-verkkokirjastossa. Tutkimuksessa syvennettiin aiempaa tietämystä suomalaisten kaunokirjallisuuden lukijoiden hankintakäytännöistä. Lukupiiriläisistä tunnistettiin kolme lukijatyyppiä: viihtyjät, esteetikot ja tiedollisesti suuntautuneet lukijat. Lukupiiriläiset saivat eniten kirjavinkkejä mediasta, mutta myös sukulaiset ja ystävät toimivat kirjavinkkien lähteinä. Kirjastotilassa lukupiiriläisistä innokkaasti lukevat viihtyjät hyödynsivät eniten ennalta tunnetun teoksen hakua. Innokkaasti lukevat esteetikot ja tiedollisesti suuntautuneet lukijat varasivat kirjoja. Satunnaisemmin lukevat viihtyjät käyttivät vaihtelevimmin eri hakemisen tapoja. Satunnaisemmin lukevat esteetikot ja tiedollisesti suuntautuneet lukijat käyttivät eniten ennalta tunnetun teoksen hakua. Lukupiiriläiset käyttivät verkkokirjastoa ennalta tunnetun teoksen hakuun. Kaunokirjallisuuden aiheenmukainen haku oli lukupiiriläisille tuntematonta, eikä verkkokirjastoa käytetty kirjojen selaamiseen.

Kaikki lukupiiriläisten tuottamat avainsanat oli luokiteltavissa Kaunokin ryhmiin. Avainsanoissa kuvailtiin eniten kirjojen teemoja. Vapaamuotoisissa kuvauksissa lukupiiriläiset tuottivat avainsanoja rikkaamman kuvauksen kirjoista kuvaillen kirjojen sisällöllisiä piirteitä kirjoihin liittyvien objektiivisten ja subjektiivisten piirteiden kuvailun jäädessä vähemmälle. Lukupiiriläisten ja asiantuntijoiden välinen sisällönkuvailun yhdenmukaisuus oli käsitetasolla kohtuullista. Lukupiiriläisten yhteisöllisesti tuottama sisällönkuvailu täydensi verkkokirjaston sisällönkuvailua. Lukupiiriläiset totesivat uusien ominaisuuksien soveltuvan yleisen kirjaston verkkokirjastoon, mutta eivät olleet innokkaita käyttämään niitä itse. Merkittävimmät syyt tähän olivat ajankäyttöön liittyvät arvostukset ja arkuus.