Maternal and perinatal characteristics, use of antibiotics and the risk of cow’s milk allergy and asthma in childhood

Maternal and perinatal characteristics, use of antibiotics and the risk of cow’s milk allergy and asthma in childhood

Äidin tausta- ja perinataalitekijöiden sekä antibioottien käytön yhteys lapsen maitoallergiaan ja astmaan

https://trepo.tuni.fi/handle/10024/95020

http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-138-9

978-952-302-138-9.pdf (Tampereen yliopisto - Trepo)

Väitöskirja

Metsälä, Johanna ; Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences ; University of Tampere

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014

Näytä muut versiot (1)

Lapsuusiän astman ja allergisten sairauksien esiintyvyys on noussut useissa länsi- maissa 1900-luvun puolivälin jälkeen. Esiintyvyys nousee yhä joissakin maissa, vaikka toisissa maissa nousu näyttäisi pysähtyneen tai jopa laskeneen. Varhaislapsuuden ja jopa sikiöaikaisten ympäristötekijöiden arvellaan olevan yhteydessä astman ja allergisten sairauksien syntyyn. Erityisesti muuttuneella mikrobialtistuksella ja suoliston mikrobistolla on mahdollisesti keskeinen vaikutus immunipuolustuksen kehittymiseen ja kypsymiseen. Siten niillä tekijöillä, joilla on vaikutusta mikrobialtistukseen ja suoliston mikrobistoon, kuten synnytystavalla ja antibioottien käytöllä, saattaa olla merkitystä astman ja allergisten sairauksien kehittymisessä. Perinataalitekijöiden ja lapsen antibioottien käytön yhteyttä astman syntyyn on selvitetty useissa tutkimuksissa, kun taas eri ympäristötekijöiden yhteyttä lehmänmaitoallergian syntyyn on tutkittu vain vähän.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää äidin taustatekijöiden, perinataalitekijöiden ja antibioottien käytön yhteyttä lapsen riskiin sairastua lehmänmaitoallergiaan ja astmaan. Näitä yhteyksiä selvitettiin rekisteritietoihin pohjautuvassa upotetussa tapaus-verrokki asetelmassa. Tutkittavat oli poimittu kaikista Suomessa 1.1.1996–30.4.2004 syntyneistä lapsista. Näistä lapsista kaikki ne, joille oli myön- netty erityisäidinmaidonkorvikkeiden tai lääkkeiden erityiskorvausoikeus lehmänmaitoallergian tai astman johdosta vuoden 2005 loppuun mennessä ja jotka olivat ostaneet erityisäidinmaidonkorvikkeita tai astmalääkkeitä diagnoosin (erityiskorvausoikeuden) jälkeen määriteltiin tapauksiksi. Jokaiselle tapaukselle poi- mittiin sukupuolen, syntymäajan ja syntymäsairaanhoitopiirin mukaan kaltaistettu verrokki. Tutkimukseen otettiin lopulta mukaan 16237 maitoallergian ja 20272 astman tapaus-verrokkiparia. Erityiskorvausoikeus- ja lääkeostotiedot saatiin Kansaneläkelaitoksen lääketiedostoista ja tiedot äidin taustatekijöistä ja perinataalitekijöistä saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Syntyneiden lasten rekisteristä. Tilastolliset analyysit toteutettiin käyttäen ehdollista logistista regressiota. Analyysit tehtiin erikseen alle 3-vuotiaina ja 3-vuotiaana tai sitä vanhempana diagnoosin saaneilla lapsilla, sillä astma-diagnoosi on haastellinen pienillä lapsilla. Siten tämän työn päätuloksiksi voidaan katsoa tulokset maitoallergian ja astmadiagnoosin 3-vuotiaana tai sitä vanhempana saaneiden osalta.

Äidin aikaisempien synnytysten määrä oli käänteisessä yhteydessä sekä lehmänmaitoallergian (OR 0.71, 95% CI 0.59–0.86, 5 tai useampi synnytys vs. ei aikaisempia synnytyksiä) että 3-vuotiaana tai sitä vanhempana diagnosoidun astman (OR 0.36, 95% CI 0.27–0.49, 5 tai useampi synnytys vs. ei aikaisempia synnytyksiä) riskiin. Lisäksi, äidin ikä ja sosioekonominen asema synnytyksen hetkellä sekä lapsen syntymäpaino ja syntyminen keisarinleikkauksella olivat suorassa yhteydessä lehmänmaitoallergian riskiin. Äidin tupakointi raskauden aikana ja monisikiöraskaus olivat yhteydessä vähentyneeseen lehmänmaitoallergian riskiin. Lyhyt raskauden kesto oli yhteydessä suurentuneeseen 3-vuotiaana tai sitä vanhempana diagnosoidun astman riskiin.

Äidin raskaudenaikainen antibioottien käyttö oli yhteydessä lapsen suurentuneeseen lehmänmaitomaitoallergian (OR 1.21, 95% CI 1.14–1.28) ja 3-vuotiaana tai sitä vanhempana diagnosoidun astman (OR 1.14, 95% CI 1.04–1.24) riskiin, kun oli huomioitu useita äidin taustatekijöitä, perinataalitekijöitä ja lapsen oma antibioottien käyttö.

Lapsen oma antibioottien käyttö varhaislapsuudessa oli yhteydessä suurentuneeseen lehmänmaitoallergian (OR 1.71, 95% CI 1.59–1.84) ja 3-vuotiaana tai sitä vanhempana diagnosoidun astman (OR 1.55, 95% CI 1.44–1.67) riskiin.

Sekä äidin että lapsen antibioottien käyttö oli yhteydessä suurentuneeseen lehmänmaitoallergian ja 3-vuotiaana tai sitä vanhempana diagnosoidun astman riskiin. Lisäksi, vaikka useat äidin taustatekijät ja perinataalitekijät olivat yhteydessä lapsen riskiin sairastua joko lehmänmaitoallergiaan tai astmaan, vain äidin aikaisempien synnytysten lukumäärä oli käänteisessä yhteydessä sekä lehmänmaitoallergian että 3-vuotiaana tai sitä vanhempana diagnosoidun astman riskiin. Antibioottien käyttöön ja astmariskiin liittyvät havainnot ovat samansuuntaisia kuin mitä on aikaisemmin havaittu muissa vastaavissa, isoissa rekisteritietoihin perustuvissa tutkimuksissa, kun taas lehmänmaitoallergiaan liittyvät havainnot tulee vahvistaa lisätutkimuksin. Lisäksi, tässä tutkimuksessa havaittujen yhteyksien taustalla olevista biologisista mekanismeistä tarvitaan lisää tutkimuksia. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä siitä, että sikiöaikaisilla ja varhaislapsuuden mikrobialtistukseen yhteydessä olevillä ympäristötekijöillä on mahdollisesti vaikutusta lehmänmaitoallergian ja astman kehittymiseen lapsuusiässä, vaikka sairauksien riskitekijät näyttävät osittain eroavan.

Tallennettuna:

Kieli

englanti

Sarja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimus
125

Aiheet

antibiootit