Tutkielman tarkoituksena on kuvata valtion kirjanpitoyksikön, viraston tai laitoksen Kieku-toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon liittyviä kysymyksiä ja peilata vallitsevaa tilannetta tulevaan Kieku-järjestelmän aikaan. Tutkielma on luonteeltaan arviointitehtävä, jossa selvitetään uuden hallinnollisen tietojärjestelmän vaikutuksia ja vaatimuksia kohdeorganisaatiolle.

Tutkimuksen teoriaosuus perustuu arviointikirjallisuuteen ja kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä julkaistuihin artikkeleihin, jotka painottuvat toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottovaiheeseen ja kohdistuvat pääasiallisesti julkiseen sektoriin. Empiirisessä osiossa on haastatteluin selvitetty Kieku-järjestelmän ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa mukana olleiden kirjanpitoyksiköiden edustajia ja heidän kokemuksia käyttöönotoista. Lisäksi käsitellään Ilmatieteen laitosta tapaustutkimuksen kohteena ja tulevaan käyttöönottoon valmistautuvana kirjanpitoyksikkönä.

Tutkimusongelmaa lähestytään ennakoivan arvioinnin menetelmin hyödyntäen tarveanalyysiä, tutkimuskatsausta ja käyttöönottoon liittyviä parhaita käytäntöjä. Arvioinnin avulla tähän tutkielmaan kerätty tieto välitetään Kieku-järjestelmän loppukäyttäjille eli kirjanpitoyksiköille, jotka valmistelevat käyttöönottojen toteuttamista. Parhaimmillaan tutkimus tarjoaa tälle kehitystyölle uusia näkökulmia.

Tutkielman johtopäätöksinä todetaan, että ennakoiva arviointi osoittautuu hyödylliseksi menetelmäksi tähän muutokseen valmistautumisessa. Kirjanpitoyksikkö pystyy tiedostamaan ja jäsentämään tulevaan muutokseen liittyviä osa-alueita ja järjestämään toimintaansa tulevaan malliin sopivaksi. Tapaustutkimuksen kohteena olevassa Ilmatieteen laitoksessa on mahdollisuus hyvään valmistautumiseen ja sujuvaan käyttöönottoon. Kieku-järjestelmän käyttöönotto tulee muuttamaan kirjanpitoyksikön henkilöstön työnkuvia ja yhteistyö palvelukeskuksen kanssa tulee määritellä tätä vastaavaksi. Yksittäisen kirjanpitoyksikön vaikutusmahdollisuudet järjestelmän sopivuuteen oman ydintoimintansa tueksi ovat heikot. Järjestelmä tulee käyttöön ulkopuolelta annettuna ratkaisuna, joka korvaa osittain nykyisen järjestelmäarkkitehtuurin osia. Kirjanpitoyksikön tulee itsenäisesti huolehtia toimivista rajapinnoista jäljelle jääviin järjestelmiin ja kattaa myös niistä aiheutuvat lisäkustannukset.