Tässä tutkielmassa tarkastellaan DDR:n lastenkirjallisuudelle tyypillisiä piirteitä ja niiden kääntämistä suomeksi. Työn tarkoituksena on tutkia, millaisia nämä piirteet olivat ja miten ne esiintyvät Fred Rodrianin kirjoissa Das Wolkenschaf (1958) ja Die Schwalbenchristine (1962) sekä miten kyseiset kirjat on käännetty suomeksi. Käännökset ovat ilmestyneet nimillä Pilvilammas (1970), jonka on suomentanut Liisa Ryömä, ja Pääskytyttö (1963), jonka on suomentanut Aila Meriluoto.

Työssä esitetään myös katsaus DDR:n kirjallisuusjärjestelmään ja sen toimintaan sekä siihen, millaista lastenkirjallisuutta Suomessa suosittiin käännösten julkaisemisajankohtana. Lisäksi tarkastellaan joitakin niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat kääntämiseen. Tutkielma on deskriptiivinen tutkimus, jossa selvitetään ensin järjestelmissä hyväksyttäviä piirteitä ja esitetään sen jälkeen esimerkein, miten nämä piirteet tulevat esiin analysoiduissa kirjoissa.

DDR:n kirjallisuusjärjestelmä oli suljettu järjestelmä, johon tuli vain vähän vaikutteita ulkopuolelta. Se oli tarkoin keskushallinnon valvonnan alainen ja tätä tarkoitusta varten oli kehitetty tarkat rakenteet, jotka valvoivat lastenkirjallisuuden tuotantoa ja antoivat siihen liittyviä suosituksia. Teoriakirjallisuudessa DDR:n lastenkirjallisuudelle tyypillisiksi määriteltyjä piirteitä löytyi analysoitavista kirjoista runsaasti. Suomennettaessa nämä piirteet olivat siirtyneet eteenpäin pääasiassa muuttumattomina. Monet näistä piirteistä olivat kuitenkin sellaisia, että ne olivat teoriakirjallisuuden perusteella suositeltavia ja hyväksyttyjä julkaisemisajankohtana suomalaisessakin lastenkirjallisuudessa.

Tästä voisi päätellä, että piirteet eivät olleetkaan ainoastaan DDR:lle tyypillisiä piirteitä, tai toisaalta, että joidenkin niiden merkitys voi muuttua, kun ne siirretään toiseen aikaan, paikkaan ja kontekstiin. Myös tekstien lukutapa ja tulkinta muuttuvat, kun teksti siirretään eri kontekstiin, kuten käännettäessä tapahtuu.

Asiasanat: lastenkirjallisuus, DDR, kääntäminen