Suomen kuntakentällä eletään haasteellisia aikoja. Toimiva johtamisjärjestelmä voidaan nähdä tulevaisuudessa edellytyksenä sille, että kunnat kykenevät ohjaamaan toimintaansa ja selviävät niiden toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Suomalainen dualistinen kunnanjohtamisjärjestelmä asettaa omat vaatimuksensa johtamiselle. Kunnan ammatillisen ja poliittisen johdon keskinäinen luottamus, yhteistyö ja vuorovaikutus ovat nousseet onnistuneen kuntajohtamisen näkökulmasta aikaisempaa keskeisemmälle sijalle. Kuntajohtamisen moni-ilmeisyyden vuoksi on tullut tarve etsiä johtamista selkeyttäviä elementtejä. Johtajasopimusta on ehdotettu erääksi kunnan johtamista selkeyttäväksi välineeksi. Suomen Kuntaliitto on suositellut johtajasopimusten käyttöönottoa kunnissa ja esitellyt kuntajohtamisen sopimusmallin vuonna 2002. Johtajasopimus on käytössä tällä hetkellä noin reilussa kuudessakymmenessä Suomen kunnassa.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaisena kuntajohtajat kokevat kuntajohtamisen ja johtajasopimuskäytännön nykyhetken ja tulevaisuuden. Mielenkiinnon kohteena ovat nimenomaan kuntajohtajien kokemukset tutkittavasta ilmiöstä ja heidän asioille antamansa merkitykset. Voidaan puhua konstruktivistisesta lähestymistavasta.

Tutkimuksen empiiristä osuutta taustoitetaan teoreettisessa viitekehyksessä, jossa tarkastellaan suomalaista kunnallishallintojärjestelmää erityispiirteineen, johtajasopimusta ja johtajasopimuskäytäntöä ja johtajuuden muutossuuntia julkisella sektorilla sekä onnistuneen kuntajohtamisen edellytyksiä suomalaisen kunnallishallinnon kontekstissa.

Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Tutkimukseen osallistui viisi kuntaa: Hollola, Hämeenlinna, Lemu, Loppi, Nurmijärvi. Tutkimuksen aineisto muodostui tutkimuskuntien johtajasopimuksista ja 14 kuntajohtajan teemahaastattelusta. Haastatteluaineisto kerättiin tutkimuskunnissa tammi-maaliskuussa 2006. Kunnissa haastateltiin kunnanjohtaja, kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja. Johtajasopimusten analyysi sisälsi sopimusten kuvailua, erittelyä ja keskinäistä vertailua. Teemahaastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.

Onnistuneen kuntajohtamisen edellytyksiä kuntajohdon mukaan olivat strategisuus ja strateginen johtaminen, kuntaorganisaation sosiaalinen ja luottamuspääoma, kuntajohtamisen dualistisuuden ja roolien ymmärtäminen, talous ja kunnan kehittyvyys sekä kunnanjohtajaan liittyvät kvalifikaatiotekijät. Johtajasopimuksella voitaisiin tämän tutkimuksen tulosten mukaan vaikuttaa nimenomaan onnistuneen kuntajohtamisen edellytysten toteutumiseen. Kuntajohtamisen keskeiset haasteet puolestaan liittyivät kuntajohtajien näkemysten mukaan tulevaisuudessa kuntatalouteen, palveluiden turvaamiseen, uuden toimintakulttuurin omaksumiseen, kunnan johdon rooleihin ja työnjakoon, päätöksenteon rakenteisiin ja edustuksellisuuteen sekä kunnanjohtajan työnkuvan muutokseen. Tu-levaisuudessa kuntajohtamisen koettiin muuttuvan entistä vaativammaksi johtamisen lajiksi.

Tutkimuskunnissa oli käytössä erilaisia johtajasopimuksia ja käytäntöjä. Johtajasopimuksia oli kahta tyyppiä: kunnanjohtajakeskeinen johtajasopimus ja kunnan johtamisen dualistisuutta korostava johtajasopimus. Kokonaisuudessaan johtajasopimus koettiin tutkimuskunnissa myönteisenä asiana, mutta sillä ei vielä tänä päivänä nähty olevan vaikutusta kunnan johtamisen käytäntöön. Kunnan ammatillisen johdon ja luottamushenkilöjohdon näkemykset erosivat toisistaan jonkin verran muun muassa johtajasopimukselle annetun merkityksen suhteen. Tulevaisuudessa johtajasopimuksen merkitys nähtiin kasvavana. Kuntajohtajat toivat esille erilaisia kehittämistarpeita johtajasopimuskäytännön suhteen. Kehittämistarpeet liittyivät johtajasopimuksen yksityiskohtaisuuteen, säännölliseen tarkistamiseen ja arviointiin, kuntajohdon yhteistyön ja vuoropuhelun korostamiseen, ristiriitatilanteiden käsittelyyn, osallistujajoukon laajentamiseen ja kunnanjohtajan itsensä kehittämisen näkökulman huomioimiseen johtajasopimuksessa. Kehittämisen kautta johtajasopimuksesta koettiin saatavan toimiva johtamisen apuväline.

Kuntajohtamisen haasteellisuuden lisääntyminen näyttäisi olevan yhteydessä siihen, että johtajasopimuksen merkitys tulevaisuudessa koetaan tärkeänä. Kuntajohtamiseen kaivataan selkeyttä ja turvaa tuovia elementtejä. Johtajasopimusta olisi tulevaisuudessa merkityksellistä painottaa dualistisesta näkökulmasta, jolloin johtajasopimus nähtäisiin nimenomaan kunnanjohtajan ja kunnan luottamushenkilöjohdon välisenä, koko kuntajohdon rooleja ja vastuita johtamisessa korostavana sopimuksena

Avainsanat: johtajasopimus, johtajuus, kuntajohtaja, kunnanjohtaja, ammatillinen ja poliittinen johtaminen, kuntajohtaminen