Hakutermit:

informaatiolukutaito, internet, konstruktivismi, koululaiset, tiedonhankinta

Tutkimuksessa tarkastellaan informaatiolukutaidon soveltuvuutta arvioitaessa peruskoulun ala-asteen oppilaiden verkkotiedonhankinnan taitoja. Tutkimuksen taustana hyödynnän David Bawdenin, Patricia Senn Breivikin ja Christine Brucen ajatuksia informaatiolukutaidosta. Määrittelen informaatiolukutaidon konstruktivistisesta näkökulmasta laajemmaksi käsitteeksi kuin vain joukoksi oppilaalle siirrettäviä taitoja. Informaatiolukutaidon keskeisenä ajatuksena ei ole informaatiolukutaitoisten tai ­ taidottomien henkilöiden etsiminen. Konstruktivistisesta näkökulmasta oppijaa ei nähdä tyhjänä astiana, joka täytetään tiedolla vaan aktiivisesti merkityksiä etsivänä ja niitä rakentavana toimijana.

Tutkimukseni teema-alueina ovat oppilaiden tietokoneen ja verkon käyttö, oppilaiden tiedonhankinta, löydetyn tiedon käyttö, oppilaiden taidot arvioida ja tallentaa löytämäänsä tietoa sekä vuorovaikutus ja tiedon jakaminen. Tutkimustulosten analysoinnissa hyödynnän Carol C. Kuhlthaun tiedonhankinnan prosessimallia ja Louise Limbergin tiedonhankinnan tapojen luokittelua. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluin ja havainnoimalla. Haastattelukysymykset ja havainnointilomake pohjautuvat informaatiolukutaidon standardeihin. Oppilaiden ajatuksista tiedonhankinnan aikana kerättiin tietoa thinking aloud-menetelmällä. Kohdejoukkona oli Tampereen Lentävänniemen ala-asteen kuudennen luokan viisi tyttöä ja kuusi poikaa. Havainnointitilanteessa informantit etsivät neljä hyödyllistä verkkosivua ja kuvan opettajan valitsemasta Kreikan jumalasta tai tarusankarista. Aineiston analysointimenetelmänä on sisällönanalyysi.

Tutkimus osoitti, että oppilailla oli hyvät tietotekniset perustaidot ja he olivat motivoituneita etsimään tietoa internetistä. Heillä oli kuitenkin ongelmia hakupalvelujen käytössä, hakustrategioiden muodostamisessa, tiedon arvioimisessa ja tiedon integroinnissa aiempaan tietämykseen. Verkkosivujen luotettavuutta suomalaiset lapset epäilivät selvästi enemmän kuin lapset ulkomaisissa tutkimuksissa. Tutkimuksen tulosten yleistettävyyttä suurempaan joukkoon peruskoulun ala-asteen oppilaita heikentää pieni otoskoko. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuitenkin arvioida informaatiolukutaidon soveltuvuutta käytännössä sekä toimia alkusykäyksenä suomalaiselle lasten verkkotiedonhankinnan tutkimukselle.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että informaatiolukutaito osoittautui monipuoliseksi käsitteeksi arvioitaessa oppilaiden tiedonhankintaa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että informaatiolukutaito tarjoaa hyvän lähtökohdan kehittää peruskoulun ala-asteen oppilaiden tiedonhankintataitojen ohjausta. Lapset tarvitsevat lisää tietoa tarjolla olevista hakupalveluista, koska tutkimukseen osallistuneista lapsista ainoastaan yksi etsi tietoa annettuun koulutehtävään useammasta hakupalvelusta. Tutkimukseen osallistuneista oppilaista kymmenen etsi tietoa ainoastaan Googlen avulla, joka ei ole lapsille suunniteltu hakuohjelma. Oppilailla oli ongelmia tuloslistojen selailussa sekä hakuohjelman käyttömahdollisuuksien hyödyntämisessä. Lapset tarvitsevat ohjausta tuloslistojen selailussa, koska tutkimuksessa ainoastaan kolme lasta tiesi kysyttäessä hakutuloksensa suuruuden. He eivät myöskään tienneet missä järjestyksessä verkkosivut olivat tuloslistalla ja aloittivat hakutuloksensa selailun yleensä ensimmäisestä linkistä. Lasten on tärkeää oppia tarkastelemaan tuloslistoja kriittisesti, koska tuloslistojen kärjessä olevat verkkosivut eivät välttämättä aina ole etsittävän aiheen kannalta relevantteja.