Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin Aamulehden, Kalevan ja Keskisuomalaisen puoluesuuntautuneisuutta. Sanomalehden

puoluesuuntautuneisuudella tarkoitettiin jonkin puolueen lievää myötäilyä tai sympatisointia, ei lehden virallista kantaa tai linjaa.

Aineistona käytettiin kyseessä olevien sanomalehtien poliitikkojen haastatteluja vuodelta 2000. Tutkimusmetodi oli laadullinen

sisällönanalyysi.

Haastateltujen puoluejakauman perusteella Aamulehti ja Keskisuomalainen sympatisoivat SDP:tä ja Kaleva kokoomusta ja keskustaa.

Tulokseen tosin vaikuttaa ns. uutislogiikka: toimittaja haluaa kirjoittaa uutisen ajankohtaisesta asiasta ja uskoo, että ministeri pystyy

kertomaan suurimman uutisen. SDP oli vuonna 2000 johtava hallituspuolue, joten ei ole ihme, että sen edustajat saivat paljon julkisuutta.

Kaikki tutkitut sanomalehdet haastattelivat poliitikoista eniten ministereitä. Aamulehti haastatteli heitä suhteellisesti eniten ja Kaleva

vähiten.

Haastattelujen sisällön analyysin perusteella tutkitut sanomalehdet eivät suosi johdonmukaisesti tiettyä/tiettyjä puolueita. Esimerkiksi

toimittajat olivat yhtä kriittisiä kaikkia poliitikkoja kohtaan, eivätkä he kuvailleet tiettyä puoluetta ja/tai sen poliitikkoja negatiivisemmin

kuin muitakaan. Toisaalta kuitenkin Aamulehden toimittajat antoivat enemmän tilaa keskustan negatiiviselle arvostelulle kuin SDP:n,

kokoomuksen ja hallituksen. Kalevan toimittajat antoivat eniten tilaa SDP:n ja hallituksen sekä Keskisuomalaisen toimittajat

kokoomuksen ja hallituksen negatiiviselle arvostelulle. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että Aamulehti tukee vallassaolijoita eniten ja

Kaleva huomioi opposition parhaiten. Keskisuomalainen sijoittuu Aamulehden ja Kalevan välille.

Se, että sanomalehtien poliitikkojen haastattelut eivät ole johdonmukaisesti puoluesuuntautuneita, tukee demokratiaa. Toisaalta

demokratia kuitenkin kärsii, koska vallanpitäjät saavat enemmän julkisuutta kuin opposition edustajat. Poliitikkojen haastatteluista

hyötynevät eniten sanomalehdet ja poliitikot itse, eivät kansalaiset. Näin sanomalehdistö onnistuu ja epäonnistuu tehtävässään edistää

demokratiaa.

Avainsanat: sanomalehdistön puoluesuuntautuneisuus, sanomalehdistön poliittisuus, poliitikko, journalismi, sanomalehdistö.