Tutkielman tarkoituksena on selvittää listautumis- ja osakeantien jälkimarkkinakehitystä Suomessa pitkällä aikavälillä. Antien on kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu alisuoriutuvan vertailuarvoihinsa nähden, mikä on suorassa ristiriidassa tehokkaiden markkinoiden hypoteesin kanssa. Listautumis- ja osakeanteja ei ole aikaisemmin tutkittu yhdessä Suomessa, mikä mahdollistaa uusien tutkimustulosten löytämisen.

Tutkielman teoreettisessa osassa selvitän antien alisuoriutumista kansainvälisissä tutkimuksissa sekä kyseistä anomaliaa selittävien teorioiden keskinäistä paremmuutta. Teoreettisessa osassa tarkastelen myös tutkimustuloksiin merkittävästi vaikuttavien tilastollisten menetelmien eroja ja etsin niistä nykytutkimuksessa vankimmat. Kirjallisuudessa käytettävistä lähdeteoksista tärkeimpiä ovat Loughran & Ritter (1995), Lyon et al. (1999) ja Brav et al. (2000).

Tutkielman empiirisessä osassa tutkin sijoitusstrategiaa, jossa kuhunkin antiin sijoitetaan uusien osakkeiden ensimmäisen pörssipäivän päätöskurssiin, jonka jälkeen osaketta pidetään 24 kuukautta. Aineistona käytetään vuosina 1994 - 1998 Helsingin Pörssin päälistalla annin toteuttaneiden yhtiöiden osakeanti-, osinko-, ja osakesplittikorjattua päivätuottoaineistoa. Tutkimuksen kriteerit täyttäviä listautumisannin suorittaneita yhtiöitä on kaikkiaan 19 ja osakeannin suorittaneita 38. Yhtiön alisuoriutumista mittaavat laskelmat suoritan BHAR-, CAR- ja WR-menetelmillä. Suoritan laskelmat lisäksi eri perustein painotetuilla portfolioilla. Tuottojakauman normaalijakaumasta poikkeavan muodon aiheuttamia tulkintavaikeuksia pyrin korjaamaan laskemalla tulokset muunneltujen t-testien avulla.

Havaitsin empiirisen osan tuloksista, että listautumisanneilla alisuoriutuminen ei ollut tilastollisesti merkitsevää. Osakeanneilla puolestaan esiintyi voimakasta alisuoriutumista tasaisesti painotetulla portfoliolla. Yhtiöiden painottaminen markkina-arvoilla heikensi portfolion alisuoriutumista. Havaitsin myös, että BHAR-menetelmällä laskettuna alisuoriutuminen oli voimakkaampaa kuin CAR-menetelmällä. Alisuoriutuminen oli erityisen voimakasta sekä listautumis- että osakeantiyhtiöistä niillä, jotka toteuttivat antinsa vuosien 1997 - 1998 välisenä aikana, sekä niillä, joiden antia edelsi suuri nousu markkinaindeksissä. Osakeantien osalta löytyi lisäksi negatiivinen riippuvuus yhtiön iän ja pitkän aikavälin alisuoriutumisen välillä. Listautumisanneista heikko jälkimarkkinakehitys havaittiin lisäksi niillä yhtiöillä, jotka kuuluivat toimialaan palvelut. Aineiston pienen koon ja tuottojakauman muotoon liittyvien kysymysten vuoksi tuloksiin tulee kuitenkin suhtautua varauksella.

Tulevaisuuden tutkimuksessa olisi mielenkiintoista käyttää aineiston ryhmittelyyn yhtiöiden tunnuslukuja ennen ja jälkeen annin, kuten esim. Loughran & Ritter (1997) ovat tehneet. Aineistoon olisi hyvä saada mukaan myös vuosituhannen vaihteen annit, jolloin nähtäisiin, kuinka annit pärjäävät laskevaa markkinaindeksiä vastaan. Myös pitemmän aikavälin tarkasteluperiodi toisi tuloksiin lisäarvoa.