Tutkin nykyurjalalaisten suhtautumista Täällä Pohjantähden alla ­romaaniin. Pohjantähti koetaan suomalaisten kansallisomaisuudeksi, mutta urjalalaisille se on erityinen paikallinen teos. Urjalalaisten yleisenä käsityksenä on, että paikkakunnalla suhtaudutaan kahtiajakoisesti trilogian kansalaissotakuvaukseen. Osa pitää kuvausta totuudenmukaisena, joidenkin mukaan Linna on vääristellyt historiaa. Urjalassa syntynyt Väinö Linna käytti torpparitrilogiassa monia paikallisia aineksia, kuten murretta ja synnyinseudun maisemia. Tavoitteeni on selvittää, miten urjalalaiset kokevat Linnan Pohjantähti-trilogian kuvauksen ja miten he suhtautuvat teoksen ja toisaalta Linnan paikallisuuteen.

Aineisto koostuu 162 paikkakuntalaisen vastauslomakkeesta, jotka olen kerännyt vuoden 1999 lopulla. Tarkastelen vastauksia ammatin, iän, sukupuolen ja vastaajan syntyperäisyyden perusteella. Tutkielmassa käytetään reseptiotutkimuksen menetelmiä selvitettäessä urjalalaisten lukukokemuksia ja mielikuvia. Tarkastelen myös paikallista aikalaisvastaanottoa 1960-luvun Urjalan Sanomista. Tämä empiiristä reseptiohistoriaa sisältävä tutkimus tarjoaa myös lukuisia viitteitä trilogian ja Urjalan välisestä vaikutussuhteesta.

Urjalalaiset ovat paikallistaneet Pohjantähden Urjalaan aina sen julkaisemisesta lähtien. Eri ammattiryhmät tuntuvat suhtautuvan eri tavoin kansalaissotakuvaukseen sekä Linnan ja Pohjantähden paikallisyhteyksiin. Osa on nähnyt kansalaissotakuvauksen vasten omaa maailmankuvaa, osa vasten romaanin kirjallisia ja taiteellisia tekijöitä irrallaan omista arvoista.

Eri ikäiset lukijat tunnistavat teoksesta urjalalaisen mentaliteetin. Nuoret lukijat lukevat teosta jopa paikallishistoriana. Eri ammattiryhmät korostavat Pohjantähdessä erilaisia arvoja, kuten teoksen kirjallisia ansioita, Suomen historian kuvausta ja paikallisen mentaliteetin ilmenemistä. Urjalalaiset arvostavat Väinö Linnaa paikallisuuden kuvaajana ja tallentajana. Täällä Pohjantähden alla ­romaani koetaankin säilyttämisen arvoiseksi Urjalan yhteisöllisessä perinnössä.