Tutkielmani on subtekstianalyysi Paul Austerin romaanista Ghosts

(1986, suom. Aaveita). Tämä lyhyehkö, metafyysisen dekkarin muotoon

puettu teksti toimii pitkälti intertekstuaalisella tasolla; itse

1900-luvun puolivälin New Yorkiin sijoittuva perustarina on koruttoman

yksinkertainen ja päättyy arvoituksellisesti. Siksi tekstin keskeisten

ongelmien analysointi subtekstien tarjoamien ulkopuolisten

kiintopisteiden kautta tuntuu luontevalta.

Subteksti on kaunokirjallisen tekstin tulkinnan apuväline, toinen

teksti, jonka kautta lukija voi osoittaa primaaritekstin elementeille

merkityksiä. Venäläisessä kirjallisuudentutkimuksessa syntynyt

subtekstianalyysi kuuluu laajaan intertekstuaalisten ilmiöiden

tutkimuskenttään, ja sitä voidaan soveltaa tapauksiin, joissa tekstien

välinen kytkentä on selvästi osoitettavissa. Samantyyppiseen

mekanismiin viittaa myös kirjallisen alluusion käsite, jonka pohjalta

luotu malli muodostaa osan tutkielmani teoriarungosta.

Austerin romaania tulkitsen kahden siihen kiinteästi kytkeytyvän

subtekstin kautta. Ensimmäinen näistä, Henry David Thoreaun Walden

(1854, suom. Elämää metsässä) on amerikkalaisen kirjallisuuden

kaanoniin kuuluva individualismin ja luonnonmukaisen elämäntavan

ylistys. Toisena - ei-kirjallisena - subtekstinä analysoin Brooklyn

Bridge -sillan symboloimaa teknologista kehitysuskoa, joka näyttäytyy

osana Yhdysvaltain historiaa ja maan keskeisiä kansallisia myyttejä.

Lopuksi tutkin vielä näiden kahden subtekstin suhdetta toisiinsa.

Thoreau-subteksti kiinnittyy varsinkin kielen, havainnoinnin ja

tarinankertomisen teemoihin, joita Ghosts pohjimmiltaan käsittelee.

Austerin tekstin päähenkilö yksityisetsivä Blue jää työtehtävänsä

vangiksi, kuin henkilöksi jonkun toisen kirjoittamaan tarinaan, ja

ulospääsy vaatii sisäistä muutosta. Thoreaun noudattama

transsendentalismin filosofia antaa yhden mahdollisen vastauksen

siihen, millaisena tämä muutos voidaan nähdä. Thoreau myös korostaa

yksilön autonomiaa, johon liittyvät kysymykset nousevat Ghostsin

tulkinnassa keskeisiksi.

Brooklyn Bridge -subtekstin edustama teknologis-kapitalistinen

maailmankuva taas samastuu Bluen mielessä häntä edeltäviin sukupolviin.

Tämä tehokkuutta ja yhteiskunnan jatkuvaa progressiivista kehitystä

korostava ideologia voidaan nähdä Austerin tekstissä päähenkilöä

kontrolloivana, jopa kahlitsevana voimana.

Analysoitujen subtekstien keskinäinen suhde on riitaisa:

ideologisesti ne asettuvat monessa mielessä toistensa vastakohdiksi.

Yksi pääargumenteistani onkin, että tämä vastakohtaisuus näkyy

jännitteenä primaaritekstissä, erityisesti päähenkilö Bluen

ajatusmaailmassa. Jännite purkautuu vasta tarinan loppukohtauksessa,

joka voidaan tulkita henkilöhahmon pakona kertomuksen mielivallasta.