Tässä sivuainetutkielmassa tarkastelen kolmea Robert Browningin (1812−1889) runoa sosiaalipsykologisesta näkökulmasta. Tutkimusmateriaaliini kuuluvat runot ”My Last Duchess” (1841), ”Porphyria’s Lover” (1842) ja ”The Laboratory” (1844).

Teoreettisen viitekehykseni keskiöön olen valinnut käsitteet mustasukkaisuusja omistushalu, sillä niiden edustamat sosiaalipsykologiset ilmiöt ovat keskeisessä roolissa tutkimuskohteeksi valituissa runoissa. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, voiko näiden runojen kertojat tulkita mustasukkaisiksi ja omistushaluisiksi yksilöiksi. Lisäksi olen tarkastellut, millä tavoin mustasukkaisuutta ja omistushalua esitetään kyseisissä runoissa. Olen etsinyt runoista erilaisia viitteitä −kuten metaforia ja sanavalintoja −argumentaationi tueksi. Analyysissani olen hyödyntänyt psykoanalyytikko Paul A. Hauckin (1981) teoriaa mustasukkaisuudesta ja omistushalusta. Hänen kehittelemänsä tyypillisten piirteiden listan avulla olen lähestynyt tutkimusmateriaaliani ja etsinyt todisteita vastaavista piirteistä runojen kertojissa.

Tutkimuksesta ilmenee, että on perusteltua tulkita runojen kertojat mustasukkaisiksi ja omistushaluisiksi henkilöiksi. Analyysissani havaitsin, että heidän käytöksensä sisältää monia Hauckin luokittelemia mustasukkaisuuden ja omistushalun tyypillisiä piirteitä. Löytämiäni piirteitä ovat muun muassa taipumus alemmuuskompleksiin, vaikeus ottaa vastuu omasta käyttäytymisestä, itsekkyys ja epäkypsyys sekä pelokkuus.

Asiasanat:Robert Browning, sosiaalipsykologia, mustasukkaisuus, omistushalu