Tässä pro gradu -tutkielmassa vertailen lähtötekstin ja suomennoksen Kuubaan ja kuubalaisiin liittyviä metonyymisiä rakenteita Yhdysvalloissa asuvan kuubalaisen kirjailijan Teresa de la Caridad Dovalin nuortenromaaninA Girl Like Che Guevaraluvuissa 5–7 ja omassa suomennoksessani niistä. Tutkin sitä, minkälaisia Kuubaan ja kuubalaisiin liittyviä metonymioita lähtötekstistä löytyy ja siirtyvätkö ne samankaltaisina suomennokseen. Tutkielman teoria pohjautuu jälkikoloniaalisen kirjallisuudentutkimukseen ja sen soveltamiseen käännöstieteessä. 

Luvussa 2 esittelen lyhyesti jälkikoloniaalisen kritiikin käsitteistöä ja sovellan Edward Saidin orientalismin määritelmää koskemaan myös Aasian ulkopuolisia nk. kolmannen maailman maita. Tämän jälkeen siirryn käsittelemään jälkikoloniaalista kirjallisuudentutkimusta ja sen hyödyntämistä käännöstieteessä. Luvussa 3 esittelen erilaisia käännösstrategioita, joita tarkastelemalla etsin metonymioita lähtötekstistä ja suomennoksesta. Lähden liikkeelle Lawrence Venutin kotouttavan ja vieraannuttavan kääntämisen teoriasta ja päädyn Anna-Marjatta Milsomin hahmottelemiin käännöksellisiin välitiloihin. Kolmannen luvun lopuksi käsittelen vielä kääntämisen metonyymista luonnetta sekä kääntäjän valtaa ja vastuuta jälkikoloniaalista kirjallisuutta käännettäessä.

Luvussa 4 kerron ensin lyhyesti Kuuban historiasta ja yhteiskunnasta sekä Yhdysvaltojen ja Suomen erilaisesta suhteesta Kuubaan. Sen jälkeen esittelen tutkielman aineiston ja pohdin sitä, millä tasolla lähtöteksti itsessään on jo käännös. Luvussa 4.3 analysoin aineistoa kuuden sieltä poimimani esimerkin avulla. Tutkimusmetodini oli paikantaa sekä lähtötekstin että suomennoksen käännökselliset välitilat, joiden oletin olevan hedelmällisiä paikkoja metonyymisen rakenteen syntymiselle. Analyysissa löysin lähtötekstistä 32 ja suomennoksesta 31 käännöksellistä välitilaa, joista noin kolmanneksesta paljastui Kuubaan ja kuubalaisiin liittyvä metonyyminen rakenne.  Lähtötekstin ja suomennokset metonymiat erosivat kuitenkin toisistaan – yhdysvaltalaiselle lukijalle ne saattavat viitata poliittisesti pahan akselin valtioon Kuubaan ja suomalaiselle orientalistisen eksotiikan kautta kuubalaisuuden kliseisiin.

Tutkielman johtopäätöksissä totean, että kääntäjällä on vain rajoitettu mahdollisuus vaikuttaa käännöksen metonymioihin, sillä uskon niiden riippuvan hyvin paljon lukijan ennakkotiedoista kulloinkin kyseessä olevasta asiasta.  Kääntäjän kannattaa kuitenkin olla tietoinen metonymian olemassaolosta varsinkin marginaalisen kulttuurin tekstiä kääntäessään. Lawrence Venutin tapaan suosin vieraannuttavaa käännösstrategiaa kotouttavan sijaan, sillä näen kotouttamisen helposti tukevan jo olemassa olevaa, usein stereotypioihin perustuvaa käsitystä itsellemme vieraasta kulttuurista.

Asiasanat:Jälkikoloniaalinen kritiikki, kaunokirjallisuuden kääntäminen, Kuuba, metonymia