Pro gradu –tutkielma koostuu kahdesta osasta: artikkelista ja yhteenveto-osasta. Tutkielman ensimmäinen osa on tieteellinen artikkeli Koskinen KS, Aho AL, Hannula L & Kaunonen M. Maternity Hospital Practices and Breastfeeding Self-Efficacy in Finnish Primiparous and Multiparous Women During the Immediate Postpartum Period.

Empiirisen tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella suomalaisten ensi- ja uudelleensynnyttäjien imetysluottamusta ja synnytyssairaalan hoitokäytäntöjen yhteyttä imetysluottamukseen vastasyntyneisyyskaudella. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kohdentaa ja kehittää synnytyssairaaloiden imetysohjausta.

Aineisto on kerätty osana Urbaani vanhemmuus –hankkeen ”Vauvaperheiden hyvinvointi ja imetys” –tutkimusta kolmesta eteläsuomalaisesta sairaalasta. Kyselylomakkeita jaettiin yhteensä 1400, ja 574 äitiä palautti lomakkeen viikon sisällä synnytyksestä (vastausprosentti 41 %). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.

Tutkimukseen osallistuneiden äitien imetysluottamus oli varsin korkea. Eniten epävarmuutta äidit kokivat siitä, pystyvätkö he imettämään ilman äidinmaidonkorviketta lisäruokana sekä lapsen riittävän maidonsaannin arvioinnista. Uudelleensynnyttäjillä oli korkeampi imetysluottamus kuin ensisynnyttäjillä. Uudelleensynnyttäjillä imetysluottamukseen oli yhteydessä aiemman imetyksen pituus sekä tyytyväisyys imetyskokemukseen. Sairaalan hoitokäytännöistä imetysluottamukseen olivat yhteydessä imetyksen aloittaminen tunnin sisällä lapsen syntymästä, ensi-imetyksen onnistuminen, vierihoito sekä täysimetys sairaala-aikana.

Yhteenveto-osa syventää tutkimuksen teoreettista taustaa sekä käsittelee tuloksia, joita ei ollut mahdollista sisällyttää artikkeliin. Sen tarkoituksena on tarkastella äitien synnytyssairaalassa hoitohenkilökunnalta imetykseen saamien ohjeiden ja neuvojen yhteyttä imetysluottamukseen vastasyntyneisyyskaudella Tyytyväisyys hoitohenkilökunnalta imetykseen saatuihin ohjeisiin ja neuvoihin oli yhteydessä imetysluottamukseen.

Synnytyssairaaloiden hoitokäytäntöjä tulee kehittää paremmin täysimetystä tukeviksi. Ensi-imetyksen mahdollistamiseen välittömästi synnytyksen jälkeen ja laadukkaaseen ohjaukseen sen toteuttamisessa tulee kiinnittää huomiota. Ohjausta tulee kohdentaa erityisesti ensisynnyttäjille sekä äideille, joiden lapsi saa lisämaitoa synnytyssairaalassa. Myös uudelleensynnyttäjät hyötyvät imetysohjauksesta.

Asiasanat:imetys, imetysohjaus, itseluottamus