Pro gradu -tutkielmani käsittelee tuvalaisen kansanmusiikin, erityisesti kurkkulaulun roolia kansallisen identiteetin rakentamisessa suurten yhteiskunnallisten muutosten jälkeisenä aikana. Näiden muutosten yhteiskunnallinen sekä ajallinen konteksti on postsosialismi, mutta jo sitä edeltänyt sosialismi on vaikuttanut olennaisesti itse kansanmusiikkiin. Tuvalainen folklorismi on kuitenkin varsinainen tutkimukseni kohde eli se, millaisia ulkomusiikillisia merkityksiä kansanmusiikkiin ja siitä käytyyn keskusteluun liitetään. Folklorismin taustavaikuttajana nationalismi nousee tässä myös yhdeksi tärkeäksi käsitteeksi.

Pyrin ensin käymään läpi Tuvan tasavallan historiaa ja sitä millaisia sosialismin ja sen romahtamisen vaikutukset olivat. Tähän liittyy postsosialismille tyypillisetkin etniset konfliktit ja kädenvääntö laeista ja kansalaisoikeuksista. Esitän myös yleiskuvaa tuvalaisista laulutavoista sekä soittimista, mutta sitä enemmän ja tutkimukseni kannalta tärkeämpänä esittelen sosialismin vaikutuksia musiikkiin.

Teoriaosuus koostuu termin folklorismi läpikäymisen lisäksi sosialismin ja postsosialismin erittelystä sekä etnisyyden ja nationalismin suhteen käsittelystä. Aineisto koostuu tuvalaisten musiikin eri alojen toimijoiden haastatteluista sekä erityisesti kurkkulaulukulttuurin näkyvimmästä osasta eli siihen liittyvästä uutisoinnista.

Analyysini jakautuu kahden laajemman teeman alle. Ensimmäinen niistä käsittelee nationalismiin ja folklorismiin liittyviä teemoja. Esiin nousevat määrittelyt aidosta ja oikeasta sekä siitä, kenellä on oikeus laulaa kurkkulaulua. Uutisoinneissa nousevat esiin myös historia ja sotauutisointi joiden kautta Tuvan roolia piirretään sekä sankarina että uhrina. Yksi käsiteltävä aihe on kansainvälinen kamppailu kurkkulaulun alkuperästä sekä aineettoman maailmanperintökohteen tittelistä. Tähän osuuteen liittyy lisäksi Tuvan kansallisorkesteri ja sen välittämä mielikuva.

Analyysini toinen osa käsittelee sukupuolta. Naiskurkkulaulu ei ole ollut itsestään selvää mutta naisten nouseminen esiintymislavoille on osa kansanmusiikin muutosta. Pohdin tässä, miten sukupuoliroolia rakennetaan osana kurkkulaulukulttuuria. Sukupuolen käsittelystä huolimatta esiin nousevat edelleen myös kansalliset teemat ja folklorismi. Siihen liittyvät käsitteet pysyvät mukana läpi koko analyysin. Lopuksi käsittelen esiin nousseita folklorismin muotoja sekä erityisesti kansallisen viestin lähettäjiä, välittäjiä ja vastaanottajia. Kansainvälisyys yleensä ja kansainväliset toimijat näyttävätkin liittyvän tuvalaiseen folklorismiin olennaisesti.

Asiasanat:Tuvan tasavalta, kurkkulaulu, höömei, musiikkifolklorismi, postsosialismi, etnisyys, nationalismi