Tekstiviestejä esiintyy kaunokirjallisuudessa, oikeudenkäynnissä käsiteltäessä todistusaineistoa tai vaikkapa tekstiviestiromaanin muodossa. Näin ollen on tärkeää, että kääntäjät osaavat toimia tilanteissa, joissa tekstiviestin kääntäminen tulee ajankohtaiseksi. Kääntäjien ja tulkkien on lisäksi tärkeää osata kommunikoida sidosryhmien kanssa myös yhä enemmän yleistyvien tekstiviestien muodossa.

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään suomalaisen ja saksalaisen tekstiviestikielen merkittävimpiä eroja ja yhtäläisyyksiä sekä tarkastellaan tutkimuksen tuloksia käännösviestinnän näkökulmasta. Tulosspektriä hahmotetaan eri tekstismi-luokkien kautta, joista osa on Plesterin, Woodin ja Joshin (2009) luomia, osa puolestaan aineistoista itsestään esiin nousseita.

Tutkimusaineistona on 387 suomalaista ja 387 saksalaista autenttista tekstiviestiä, jotka on kerätty suomalaisilta ja saksalaisilta korkeakouluopiskelijoilta survey-menetelmän avulla. Aineistot on koottu korpuksiksi, joista tekstismi-luokkia on kartoitettu. Analyysimenetelmiksi ovat valikoituneet sisällönanalyysi ja sisällön erittely, joista ensimmäinen antaa tutkielmaan laadullisen elementin ja jälkimmäinen kvantitatiivisen näkökulman.

Tutkielmassa havaittiin useimpien tekstismi-luokkien olevan suomalaisessa aineistossa yleisempiä kuin saksalaisessa aineistossa, joskin poikkeuksiakin löytyy. Kummassakaan tekstiviestikielessä ei kuitenkaan ole selkeää säännönmukaisuutta tyylin tai tekstismien käytön suhteen. Tekstiviestikielen kääntämisessä on puolestaan ensisijaisesti otettava huomioon konteksti ja lähtötekstin funktio, minkä jälkeen vasta voidaan tehdä ratkaisu siitä, mitä tehdä tilanteessa, jossa tulisi kääntää tekstismi, jota ei ole yleistä käyttää kohdekielessä.

Tämän tutkimuksen aineistojen valossa voidaan yleisenä ohjenuorana suositella kääntäjille tekstiviestikielen kääntämisessä kaunokirjallisuudessa kotouttamista, joskin konteksti ja skopos saattavat ohjata toisenlaisen käännösstrategian valintaan. Lakitekstien kääntämisessä tärkeintä on saada luotua sama oikeusvaikutus kuin lähdetekstissä. Tämän vuoksi on tärkeää, että kääntäjä kääntää todistusaineistoon kuuluvan tekstiviestin sisällön kohdekielelle säilyttäen sen tyylin muuttamatta kuitenkaan sanoman sisältöä. Tekstiviestiromaania käännetäessä on puolestaan oltava tarkempi kuin kaunokirjallisessa tekstissä esiintyvän yksittäisen tekstiviestin kääntämisessä siinä, että kohdekielen tekstismit ovat autenttisen oloisia, sillä tekstiviestiromaanissa tekstismeillä on kokonaisuuden kannalta huomattavasti suurempi merkitys.

Asiasanat:Tekstiviesti, tekstiviestikieli, tekstismit, kontrastiivinen vertailu, saksa?suomi, kääntäminen