Sivuaineen pro gradu -tutkielma

Lukutaitoa ja kykyä ymmärtää lukemaansa pidetään monessa kulttuurissa arkipäiväisenä asiana sen sijaan, että huomioitaisiin lukemisprosessin ja luetun ymmärtämisen onnistumisen monimutkaisuus ja vaativuus. Itse lukemisprosessin onnistumiseen tarvitaan kykyä suoriutua useista erilaisista prosesseista aina kirjoitetun merkin tunnistamisen tasolta sana-, lause- ja tekstitasolle saakka. Luetun ymmärtäminen vaatii lukijalta niin ikään useista osaprosesseista suoriutumista, joita ilman menestyksekäs luetun ymmärtäminen ei onnistu. Lukutaitoaan ja luetun ymmärtämisen kykyään voi kuitenkin kehittää läpi elämän. Apuna onnistuneeseen lukemisprosessiin ja menestyksekkääseen luetun ymmärtämiseen voivat toimia esimerkiksi erilaiset strategiat.

Lukemista on tutkittu ja tutkitaan monesta eri näkökulmasta tieteenalasta riippuen. Myös PISA-tutkimuksissa ollaan yhtenä osa-alueena oltu kiinnostuneita lukutaidosta. Tämän, pääasiassa kvalitatiivisen tutkielman teoriaosassa tarkastellaan lukemisprosessia, luetun ymmärtämistä sekä lukemiseen ja luetun ymmärtämiseen liittyviä strategioita lähinnä psykolingvistisestä näkökulmasta. Tarkastelun kohteena on lukeminen sekä äidinkielellä että vieraalla kielellä.

Tutkielman analyysiosassa puolestaan tarkastellaan yhtä Suomessa A1-englanninopetuksessa tällä hetkellä käytettävää tekstikirjaa ja työkirjaa. Kirjat valittiin tutkimukseen, koska niiden katsottiin täyttävän opetussuunnitelmassa kuudesluokkalaisten kielenoppijoiden englannin kielen opiskelulle asetetut vaatimukset. Työssä analysoidaan työkirjassa olevia lukemiseen ja luetun ymmärtämiseen liittyviä tehtäviä ja niiden menestyksekkääseen ratkaisemiseen mahdollisesti ohjaavia tai tarvittavia strategioita. Lukemiseen liittyvät tehtävät on jaoteltu tehtävätyyppeihin sen mukaan, millaisia tehtäviä työkirjan kappaleissa pääasiassa esiintyy. Työssä tutkitaan näitä yleisimpiä työkirjan tehtäviä, joita tarkastellaan ja analysoidaan paitsi luetunymmärtämistehtävinä sinänsä, myös suhteessa tekstikirjan kappaleisiin sekä strategioiden käytön näkökulmasta.

Empiirisessä osiossa tarkastelun kohteeksi valittiin työkirjan seitsemän yleisintä luetunymmärtämis- tehtävätyyppiä. Tehtävät olivat pääosin lyhyitä ja niissä vaadittiin erityisesti lausetason luetun ymmärtämistä. Se, missä määrin tehtävissä vaadittiin kielenoppijan omaa päättely- ja soveltamiskykyä, vaihteli tehtävätyypeittäin. Yksinkertaisimmillaan luetunymmärtämistehtävät olivat käännöstehtäviä, joiden lausevastineet löytyivät lähestulkoon samanlaisina tekstikirjan kappaleista. Analyysi kuitenkin osoittaa, että luetunymmärtämistehtävätyypeissä oli myös sellaisia tehtäviä, joiden sujuvaan ja menestyksekkääseen suorittamiseen kielenoppija saa apua erilaisista taustatiedoistaan sekä strategioiden käytöstä. Yleisimmin hyödynnettävät strategiat tässä työssä käsitellyissä luetunymmärtämistehtävissä olivat tietoa toistava ja päättelevä strategia.

Siihen, miten hyvin kielenoppijat ovat tietoisia strategioista ja niiden käytön merkityksestä, voi opettaja vaikuttaa merkittävästi. Lisäksi opettaja voi vaikuttaa itse lukemistilanteeseen ja näin edesauttaa kielenoppijoiden luetunymmärtämisprosessin onnistumista sekä myötävaikuttaa tehtävistä suoriutumiseen. Lukemisen tutkimus on tärkeä ja ajankohtainen tutkimusalue, josta saatavan tiedon avulla voidaan auttaa eri-ikäisiä lukijoita kohti sujuvampaa lukemisprosessia ja parempaa luetun ymmärtämistä.

Asiasanat: lukeminen, luetun ymmärtäminen, strategiat, luetunymmärtämistehtävät