Pro Gradu -tutkielmani tavoitteena on selvittää, kuinka Irlannin jälkikolonialistinen asema tulee esiin Edna O’Brienin romaaneissa House of Splendid Isolation (1994), Down by the River (1996) ja Wild Decembers (1999). Romaanitrilogia kuvaa elämää ja ihmisiä Irlannissa 1900-luvun loppupuolella. Tutkielmani keskittyy jälkikolonialististen piirteiden ilmenemiseen romaanien nais- ja miespäähenkilöiden elämässä sekä heitä ympäröivissä yhteisöissä. Pohdin ennen kaikkea, miten Irlannin historia Englannin siirtomaana on edistänyt vahvojen sukupuoliroolien muodostumista irlantilaisessa yhteiskunnassa.

Lähestymistapani pohjautuu jälkikolonialistiseen teoriaan ja pyrin työssäni sijoittamaan Irlannin laajempaan jälkikolonialistisen tutkimuksen kenttään. Siirtomaavallan aikana englantilaisessa yhteiskunnassa esiintyi rasistisia käsityksiä irlantilaisista. Nämä käsitykset nousevat aihepiiriä taustoittaessa tärkeään osaan: ne luovat yhteyttä Irlannin ja muiden Englannin siirtomaiden välille ja oikeuttavat Irlannin sijoittamisen jälkikolonialistisen tutkimuksen piiriin. Irlannin siirtomaa-ajan alisteisella asemalla oli selkeä vaikutus maassa vahvana nousseen kulttuurisen nationalismin syntyyn. Kulttuurisen nationalismin luomat käsitykset irlantilaisuudesta, naiseudesta ja mieheydestä vaikuttivat suuresti siihen, millaiseksi irlantilainen yhteiskunta lopulta muodostui. Näin ollen irlantilainen kulttuurinen nationalismi ja ennen kaikkea sen kahtiajako gaelilaiseen ja angloirlantilaiseen ilmenemismuotoon on tärkeä tekijä analyysini taustalla.

Tutkielman analyysiosio jakautuu kahteen osaan. Näistä ensimmäisessä käsittelen irlantilaisen kulttuurisen nationalismin edistämän sankaripalvonnan ja symbolismin vaikutuksia O’Brienin romaanien henkilöhahmojen identiteetteihin ja ajatusmaailmoihin. Mieshahmoja tarkastelen ennen kaikkea irlantilaisen sankarikäsityksen ja aidon irlantilaisuuden ihannoinnin näkökulmasta. Pohdin, missä kulkevat rajat sankarin ja terroristin sekä irlantilaisuuden ja ulkopuolisuuden välillä. Naishenkilöitä käsittelen heihin liitetyn kulttuurisnationalistisen ja uskonnollisen symboliikan kautta. Kulttuurinen nationalismi vahvisti Irlannissa kautta maailman suosittua mielikuvaa kotimaasta naishahmona. Irlanti kuvattiin usein Hibernia-neitona, Cathleen Ni Houlihanina, tai Róisín Dubhina. Nämä symbolit sekä katolisen kirkon edistämä Neitsyt Marian palvonta näkyvät romaanien naishahmojen elämässä monella tavalla.

O’Brienin romaanien mieshahmot ovat ylimaskuliinisia ja naiset poikkeuksetta alisteisessa asemassa. Toisessa analyysiosiossa tuon esille Irlannissa vallitsevan sukupuolierojen korostuksen taustalla vaikuttavia kulttuurisia ja poliittisia tekijöitä. Romaanien henkilöt toimivat usein ympäröivän yhteisön paineessa. Tärkeäksi nouseekin kysymys siitä, mikä saa irlantilaisen yhteisön tukemaan ja vahvistamaan näitä usein kieroutuneita ajatusmalleja ja toimintatapoja. Lopuksi pohdin jälkikolonialistisen tutkimuksen ja O’Brienin trilogian oleellisuutta tämän päivän irlantilaisessa yhteiskunnassa.

Asiasanat:Irlanti, jälkikolonialismi, kulttuurinen nationalismi, sukupuoliroolit