Työssä käsitellään Simone de Beauvoirin sukupuolikäsitystä, naiseksi tulemista ja naisen olemista, teoksessa Le Deuxième sexe (Toinen sukupuoli). Teoksesta esitetyt tulkinnat on jaettavissa naturalistiseen ja personalistiseen tulkintaan sen perusteella, miten niissä tulkitaan Beauvoirin kuuluisaa sitaattia "Naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan". Naturalistinen tulkinta näkee Beauvoirin lähtökohdaksi sex/gender-viitekehyksen, joka on ollut hallitseva tapa jäsentää sukupuolen välisiä suhteita angloamerikkalaisessa feministisessä keskustelussa 1960- ja 1970-luvuilta lähtien. Teosta lähestytään empiirisenä tutkielmana, joka kuvaa naiseksi tulemisen kausaalisena sosiaalisaatioprosessina, jossa biologinen sukupuoliolento yhteiskunnallistuu naiseksi.

Personalistisen tulkinnan motivaationa on ollut välttää naturalistiseen tulkintaan sisältyvät ongelmat ja huomioida paremmin Beauvoirin moninaiset tavat kuvata sukupuolta ja naiseksi tulemista. Tulkinta tarjoaa biologisen ja sosiaalisen sukupuolen erottelulle vaihtoehtoisen tavan tulkita Beauvoirin käsitystä sukupuolesta. Kaksinapaisen sex/gender-erottelun sijasta sukupuolta lähestytään elävän ruumiin ja tyylin käsitteen avulla. Tulkinta pyrkii osoittamaan yhtymäkohtia Beauvoirin sukupuolikäsityksen ja Maurice Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologian välillä. Näin tulkittuna Toinen sukupuoli hahmottuu fenomenologisena tutkimuksena naisen olemisesta.

Tutkielmassa näitä tulkintoja tarkastellaan erilaisina "asenteina", joita voimme käyttää Toisen sukupuolen hahmottamisen välineenä. Tulkintamallien vertailun lisäksi tutkielmassa arvioidaan kummankin tulkinnan heikkouksia ja vahvuuksia lukemalla niitä myös itse Beauvoirin teosta vasten. Tulkintoja käsitellään osana feminististä sukupuolikeskustelua, johon ne limittyvät.

Asiasanat:Simone de Beauvoir, Le Deuxième sexe, sukupuoli, sex/gender-erottelu, feminismi, Sara Heinämaa, Maurice Merleau-Ponty, ruumiinfenomenologia, elävä ruumis, Judith Butler