Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten ohjelmistotuotteiden dokumentaatiossa käytetään tietokoneohjelmista otettuja kuvaruutukaappauksia ja kuinka hyvin käytetyt kuvaruutukaappaukset tukevat käyttäjien tarpeita.

Yleisenä viitekehyksenä kuvallisen informaation suunnittelulle esiteltiin Carlinerin kolmiosainen informaationsuunnittelumalli, joka jakautuu fyysiseen, kognitiiviseen ja affektiiviseen alueeseen. Kuvaruutukaappausten rooleja ohjelmistodokumentaatiossa oli valittu kuvaamaan van der Meij’n ja Gellevij’n teoria kuvaruutukaappausten rooleista ja näihin rooleihin vaikuttavista suunnittelun osa-alueista.

Aineistoksi valittiin ohjelmistotuotteiden loppukäyttäjille tarkoitettuja käyttöohjeita, jotka olivat vapaasti saatavilla Internetistä. Kriteerinä oli myös se että kuvatut ohjelmistotuotteet eivät olisi pitkälle erikoistuneita ammattiohjelmia. Tutkimuksessa otettiin tarkasteltavaksi kymmenen kuvaruutukaappauksen satunnaisotanta jokaisesta dokumentista. Näin oli mahdollista analysoida myös pitkiä dokumentteja, joiden sisältämien kymmenien tai satojen kuvaruutukaappausten analysoiminen kokonaan olisi ollut muuten liian työlästä.

Metodi tutkimukseen saatiin muokattua van der Meij'n ja Gellevij'n teoriassa esitellyistä suunnittelun osa-alueista. Aineiston kuvat analysoitiin suhteessa jokaiseen osa-alueeseen ja tulokset esitettiin kvantitatiivisessa muodossa, sekä kokonaisuutena että dokumenteittain. Lopuksi tulokset koottiin yhteen ja esitettiin osana Carlinerin informaatiosuunnittelumallia.

Tutkimus osoitti, että vaikka dokumenttien välillä oli selkeitä eroja johtuen ko. dokumenteissa valitusta tavasta esittää informaatiota, niin oli mahdollista havaita mitkä alueet parhaiten tai heikoiten tukivat käyttäjien tarpeita. Analyysin lopputuloksena voidaan sanoa, että heikoiten käyttäjää tuettiin niillä kuvaruutukaappausten suunnittelun osa-alueilla, jotka kuuluvat ns. affektiiviseen suunnitteluun. Seuraavaksi eniten ongelmatapauksia oli fyysisen suunnittelun puolella, mutta kognitiivinen suunnittelu otti käyttäjät huomioon suhteellisen hyvin.

Tutkimustuloksista oli johdettavissa johtopäätöksiä siitä mihin informaationsuunnittelun osa-alueisiin pitäisi kiinnittää lisää huomiota käytännön kirjoitustyössä ja mitä yksittäisiä ongelmia tekninen viestijä voi kohdata. Löydösten pohjalta havaittiin myös potentiaalisia jatkotutkimuksen kohteita, joista tärkeimmät olivat tekstin ja kuvan suhteen tutkiminen, kulttuurin vaikutus ja erilaisten suunnittelustrategioiden testaaminen käyttäjillä.

Avainsanat: tekninen viestintä, kuvat, ohjelmat, ohjelmistot, ohjelmistodokumentaatio