Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, millaisia merkityksiä yrittäjyys saa suomalaisten yliopistojen sidosryhmälehdissä. Yrittäjyys on nykyään paljon esillä julkisessa keskustelussa ja sen edistäminen nähdään myös yliopistojen tehtäväksi. Yliopistojen yrittäjyydestä käyttämät puhetavat voivat osaltaan vaikuttaa siihen, kuinka potentiaalisena työllistymistapana yliopistojen opiskelijat pitävät yrittäjyyttä. Tutkimusaineistoa lähestytään diskurssianalyysin avulla. Metodologisesti tutkimus nojaa sosiaalisen konstruktionismin traditioon, jossa kieli ymmärretään todellisuutta rakentavana toimintana.

Tutkimusaineisto on kerätty suomalaisten yliopistojen julkaisemista sidosryhmälehdistä, jotka sisältävät yrittäjyyttä jollain lailla käsitteleviä artikkeleita. Yliopistojen sidosryhmälehdet ovat suunnattu sekä yliopistojen ulkopuoliselle että sisäiselle lukijakunnalle, joita opiskelijat yhtenä tahona edustavat.

Analyysin tuloksena tutkimusaineistosta hahmottuu neljä yrittäjyyden diskurssia. Tekninen diskurssi puhuu yrittäjyydestä korostaen siihen liitettyjä positiivisia piirteitä. Yrittäjyys nähdään vapauden tuojana perinteiseen palkkatyöhön verrattuna. Yrittäjä poikkeaa ominaisuuksiltaan muista ihmisistä, jolloin kaikkia kansalaisia ei pidetä potentiaalisina yrittäjinä. Yliopistojen opiskelijoilla koetaan kuitenkin olevan valmiudet ryhtyä yrittäjiksi. Tieteellisessä diskurssissa yrittäjyyttä tarkastellaan puolestaan hyvin kriittisesti. Yrittäjyyttä ei pidetä yhteensopivana yliopistojen kanssa, vaan sen nähdään pohjautuvan tieteellisen ajattelun kanssa vastakkaisiin arvoihin. Yliopistosta vastavalmistuneiden ei katsota omaavan yrittäjyyden edellyttämiä valmiuksia. Ihannediskurssi näkee yrittäjyyden edistämisen taasen erääksi yliopistojen keskeisistä tehtävistä. Yrittäjänä toimimiselle ei aseteta mitään yksilöiden ominaisuuksiin tai valmiuksiin sidottuja vaatimuksia, vaan universaalin yrittäjämäisyyden nähdään koskevan kaikkia kansalaisia, myös yliopistojen opiskelijoita. Realiteettidiskurssi on ainoa tässä tutkimuksessa löydetyistä diskursseissa, joka tuo esille yrittäjyyttä rajoittavia tekijöitä ja joka näkee yrittäjän olevan sidoksissa häntä ympäröivään todellisuuteen. Yrittäjyys nähdään yhtenä tasavertaisena työllistymismahdollisuutena muiden mahdollisuuksien joukossa. Kaikkien yksilöiden ei katsota olevan tarpeellista ryhtyä yrittäjäksi.

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, etteivät yliopistot anna yrittäjyydelle vain yhtä, yhteisesti jaettua merkitystä, vaan siitä puhutaan monin eri tavoin. Sidosryhmälehdet yhtenä tiedotusvälineenä vaikuttavat osaltaan siihen, mistä puhetavoista tulee vallitsevia ja mistä ei. Jos yliopistot haluavat edistää yrittäjyyttä, tulisi niiden tiedostaa ylläpitämänsä yrittäjyyden merkitykset ja niiden mahdolliset seuraukset.

Avainsanat: yrittäjyys, yliopisto, sidosryhmälehti, merkitys, diskurssianalyysi