Tutkin pro gradu -työssäni anoreksian saamia merkityksiä Hannele Huovin Madonnassa ja Kira Poutasen Ihanassa meressä. Mielenkiintoni kohteena ovat anorektinen subjekti sekä anoreksian merkityksellistämisen prosessi ja tavat. Tutkin muun muassa, mitä kaikkea anoreksia edustaa päähenkilön maailmankuvassa ja millainen prosessi se on. Tarkastelen myös, miten tutkittavat teokset peilaavat anoreksian kulttuurisia taustatekijöitä ja tekevät näkyviksi ruumiiseen ja naiseuteen kohdistuvia yhteiskunnallisia odotuksia.

Tutkielmassa problematisoidaan yleinen käsitys anoreksiasta puhtaana patologiana, joka poikkeaisi jollakin erityisellä tavalla ”terveiden” naisten painontarkkailukäytänteistä. Tutkimuksen keskiössä on naiseus ja siihen kohdistuvat odotukset historiallisine painolasteineen. Anorektisten päähenkilöiden, Ihanan meren Julian ja Madonnan Marjatan, anoreksiaa tarkastellaan naisen rooleihin ja naiseuden konventioihin kohdistuvana kapinana. Analyysin kohteina ovat muun muassa naiseuden ja ruoan suhde, naisen roolit ja tila, miehen ja naisen vastakkainasettelu, seksuaalisuuden torjuminen ja Madonnassa tematisoituva pyhä naiseus.

Tarkasteltavana on myös itse anoreksiaprosessi, joka rakentuu teoksissa muun muassa kuvaston ja myyttien kautta. Päähenkilöt liittävät ruumiiseensa erilaisia mielikuvia, jotka uusintavat länsimaista käsitystä ruumiista toiseutena. Teosten kuvastossa ja symboliikassa näkyy vahvasti, kuinka päähenkilöt pyrkivät pakenemaan elämää ja eristäytyvät sosiaalisesti yhä enemmän. Lisäksi Ihanassa meressä on väkevää kuoleman ja sairauden kuvastoa. Oma merkityksensä on anoreksiaprosessin luonteella, ja prosessin saamia puhdistautumisen ja pyhittymisen merkityksiä lähestytään muun muassa Julia Kristevan abjektiteorian kautta.

Lopuksi tutkielmassa tarkastellaan anorektisen subjektin ja maailman vuorovaikutussuhdetta jälkistrukturalistisesta näkökulmasta. Yhteiskunnallisten ja kulttuuristen taustatekijöiden vaikutusta päähenkilöiden anoreksian kehittymiseen ei voida kieltää. Kuitenkin myös päähenkilöt itse osallistuvat anorektisen maailmanjärjestyksen luomiseen ja ylläpitämiseen. Maurice Merleau-Pontyn intentionaalisen subjektin käsitteen kautta tarkasteltuna päähenkilöiden ja maailman suhde näyttäytyy kaksisuuntaisena vuorovaikutussuhteena. Michel Foucaultin mukaan myös valtasuhteet ja vallankäyttö ovat kaksisuuntaisia, ja tämä on nähtävissä anorektisissa prosesseissa: syömishäiriö voi olla samanaikaisesti alistumista ja kapinaa. Se voi olla seuraus kulttuurisesta vallankäytöstä, mutta samalla se voi toimia feministisenä protestina ja keinona saavuttaa jonkinlaista valtaa omassa elämässä.

Tutkielman avainsanoja: anoreksia, syömishäiriöt, naiseus, seksuaalisuus, ruumiillisuus, abjekti, abjektio, ruumiinfenomenologia, valta