Endoteliinit ovat vasoaktiivisia peptidejä, joista tärkein on ET-1. Endoteliineillä on kaksi kohdereseptoria, endoteliini A –reseptori (ETA) ja endoteliini B –reseptori (ETB). ETA välittää ET-1:n vasokonstriktoivaa vaikutusta, kun taas ETB:n aktivaatio saa aikaan vasodilataation. Endoteliinejä tuotetaan lähes jokaisessa elimistön solutyypissä. ET-1 vaikuttaa munuaisissa veden ja natriumin eritykseen pääasiassa ETB-reseptorien kautta. ETA-aktivaatio taas saa aikaan pitkäkestoisen vasokonstriktion. ET-1:n määrä ja biologinen aktiivisuus lisääntyvät munuaissairauksissa, ja tällä on merkitystä munuaisvaurion etenemisessä. Patologisissa tiloissa ET-1 lisää munuaisissa vasokonstriktiota, inflammaatiota, solujakautumista ja fibroosia. Tämä voi kiihdyttää jo olemassa olevaa munuaissairautta. Kahdessa eri pituisessa kokeellisessa munuaisten vajaatoiminnan mallissa pyrimme selvittämään endoteliinireseptorien ilmentymistä munuaisten korteksissa ja medullassa urospuolisilla Sprague-Dawley –rotilla. Yhteensä 75 rotalle aiheutettiin munuaisten vajaatoiminta tekemällä 5/6-nefrektomia, kun taas 39 rotalle suoritettiin valeoperaationa munuaiskapselin poisto. Kaksitoistaviikkoisessa tutkimuksessa rotat jaettiin kolmen viikon kuluttua leikkauksesta neljään ryhmään: 5/6-nefrektomia, 5/6-nefrektomia ja oksonihappolisä, verrokit ja valeoperaatio + oksonihappolisä.  Tutkimusasetelma ryhmissä kesti yhdeksän viikkoa. Kaksikymmentäseitsemänviikkoisessa tutkimuksessa rotat jaettiin 15 viikon kuluttua leikkauksesta viiteen ryhmään: 5/6-nefrektomia, 5/6-nefrektomia + kalsiumlisä, 5/6-nefrektomia + fosfaattilisä, 5/6-nefrektomia + parikalsitolihoito ja verrokkiryhmä. Ryhmien mukainen jako kesti 12 viikkoa. Molemmissa malleissa havaittiin korteksin ETA-määrien lisääntyminen vajaatoimintaryhmillä noin 1,6-kertaiseksi ja medullan ETA-määrien lisääntyminen noin 1,5-kertaiseksi verrattuna verrokkiryhmiin. ETB-reseptorin määrissä ei tapahtunut muutoksia. Molempien reseptorityyppien geeniekspressio lisääntyi vajaatoimintaryhmissä 27-viikkoisessa mallissa, kun taas 12-viikkoisessa mallissa ne olivat vajaatoimintaryhmissä matalammat kuin valeoperaatioryhmissä. Tutkimus osoittaa, että ETA-määrä lisääntyy proteiinitasolla riippumatta vajaatoiminnan asteesta, verenpaineesta, kalsium-, fosfaatti-, D-vitamiini-, PTH- ja uraattitasoista sekä natrium- ja kaliumtasapainosta.

Asiasanat: ETA, ETB, 5/6-nefrektomia, kalsiumaineenvaihdunta, oksonihappo