Haku

Humanistisessa ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogiksi opiskelevien ammatillisen kasvun ulottuvuudet

QR-koodi

Humanistisessa ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogiksi opiskelevien ammatillisen kasvun ulottuvuudet

Tutkimus käsittelee Humanistisessa ammattikorkeakoulussa kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa yhteisöpedagogiksi opiskelevien ammatillisen kasvun ulottuvuuksia. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi yhteisöpedagogin ydinosaamista opiskelijoiden itsensä kuvaamana. Toisena kiinnostuksen kohteena ovat valmistuvien yhteisöpedagogien portfolioissaan itsearvioima ammatillinen asiantuntijuus ja ammatillisen kasvun ulottuvuudet. Yhteisöpedagogien kasvun ulottuvuuksien tarkastelu alkaa koulutusalan, ammattikorkeakoulukontekstin ja yhteisöpedagogien moninaisen työkentän kuvauksella. Asiantuntijuutta lähestytään tutkijan esiymmärryksen ohjaamana sekä käsitemäärittelyin että ammattikorkeakoulujen yleiseen ja alakohtaiseen kompetenssijaotteluun perustuen.  Ammatillista kasvua tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, jolloin kasvun ulottuvuuksien äärellä keskeisiksi tarkastelun kohteiksi nousevat myös metakognitiiviset taidot ja itsesäätelyvalmiuksien kehittyminen, kasvun kontekstuaalisuus, ammatti-identiteetin kehittyminen sekä ammatillinen voimaantuminen.

Kysymyksessä on laadullinen, lähinnä fenomenografinen tutkimus, jossa on tunnistettavissa sekä abduktiivista että induktiivista päättelyä. Tutkimusaineisto on kerätty yhteisöpedagogiksi opiskelevilta opiskelijoilta yhdellä Humanistisen ammattikorkeakoulun kansalaistoiminnan ja nuorisotyön kampuksella. Toisena aineistona ovat osaamiskartat, joita kolmannen opintovuoden opiskelijat laativat neljänä perättäisenä lukuvuonna osana työelämätaitojen opintojaan. Kartoissa opiskelijat konkretisoivat päättöportfolioiden kriteereissä mainittuja yhteisöpedagogin osaamisalueita. Kartat on koostettu siten, että kutakin osaamisaluetta tarkastellaan kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman kompetensseihin: pedagoginen osaaminen, yhteisöllinen osaaminen, kehittämisosaaminen ja yhteiskunnallinen osaaminen, peilaten. Toisena aineistona ovat yhteensä kahdeltatoista (12) opiskelijalta kerätyt päättöportfolioiden epilogiosuudet. Aineisto on koodattu asiantuntijuutta kuvaaviin osa-alueisiin ja lisäksi epilogeja on tarkasteltu kokonaisuuksina, siten että yksittäisten opiskelijoiden ammatillisen kasvun itsearvioinneista on löydetty kasvun toisiinsa yhteydessä olevia ulottuvuuksia ja edellä koodattuja asiantuntijuuden alueita tarkentavia esimerkkejä.

 Yhteisöpedagogien opinnot rakentuvat monitieteiselle perustalle, vahvimmin ammatillisuutta ohjaa sosiaalipedagoginen ajattelu sekä kasvatustieteen lähtökohdista yhteisökasvatus ja kriittinen pedagogiikka. Kehityspsykologinen osaaminen liittyy vahvasti lasten ja nuorten parissa työskentelyyn. Kummankin tutkimusaineiston valossa vahvistuu näkemys, että yhteisöpedagogit ovat arvoperustaansa ja työnsä eettistä perustaa pohtivia, monipuoliset vuorovaikutus- ja ohjaustaidot omaavia ammattilaisia. Yhteisöllisen toiminnan ja kehittämistyön ytimessä näkyvät tutkiva, kehittävä ja arvioiva työote, yhteisölähtöinen ajattelu sekä monialaisen työskentelyn ja verkostoyhteistyön merkityksen tunnistaminen. Opiskelijat arvostavat monipuolisia työelämäkokemuksia ja käyttöteoriaa vahvistavaa kokemusten reflektointia. Ammatillisuuden ja ammatti-identiteetin kehittyminen nähdään jatkuvana prosessina, jolle tutkinto antaa hyvän perustan. Tutkimus vahvistaa ammatillisen kasvun ulottuvuuksien ymmärtämisen merkitystä, siten että asiantuntijuuden kehittyminen nähdään ammattispesifin kompetenssiperustan vahvistumista laajempana ilmiönä. Ammatillisen voimaantumisen kokemus on ammatillisen tietoisuuden ja itseluottamuksen lisääntymistä, jossa ammatilliseen kehitysvaiheeseen suhteutettuna turvallisten, mutta kehityksen edetessä myös riittävän haasteellisten oppimisympäristöjen merkitys korostuu.

Tutkimustulosten käytännönläheinen hyödyntäminen liittyy vahvasti tutkinnon pedagogiseen kehittämiseen. Lisäksi tutkimus suuntaa huomion erityisesti työelämän alarajat ylittäviin osaamisvaatimuksiin. Monitieteinen perusta vahvistaa laaja-alaista ammatillista ymmärrystä. Samalla sen tulee rakentaa vahva perusta myös alalähtöiselle erityisosaamiselle ja käyttöteorian vahvistumiselle sekä yksilölliseen merkityksenantoon perustuvalle kasvun suunnan ja identiteetin määrittelylle.

Asiasanat:Asiantuntijuus, kompetenssi, ammatillinen kehitys, metakognitio, reflektio, toimintakonteksti, ammatti-identiteetti, voimaantuminen

 

Tallennettuna: